keskiviikko 2. kesäkuuta 2010

Ajatuksia liikunnasta

Liikunta kuuluu monen meistä elämässä niin sanotulle epämukavuusalueelle. Reipasta sauvakävely- tai juoksulenkkiä mieluummin viettäisimme illan televisiota katsellen ja herkkuja napostellen. Illasta toiseen jatkuva löhöäminen ja herkuttelu saa kuitenkin olon huonoksi. Toisaalta rankka hikilenkki tai jumppatunti eivät nekään liiemmin motivoi.

Jotta kunto sekä terveys kohenisivat ja olo paranisi, on lähdettävä liikkeelle hitaasti kiiruhtaen. Liikunta on saatava keinolla millä hyvänsä mahtumaan mukaan mukavuusalueelle. On siis tärkeää, ettet aloita liikuntaa liian suorituskeskeisesti, vaan kokeilet, tunnustelet ja opettelet nauttimaan tekemisestä. Jos liikunta ei sillä kertaa tunnu hyvältä, älä hakkaa päätäsi seinään, vaan jätä harjoitus siihen ja jatka paremmalla onnella ensi kerralla.

Kuntoiluprojekti ei aina starttaa motivaation puuskasta ja innostuksen kipinöistä. Usein starttivaiheen puskurina toimii ulkoinen motiivi. Liikkeelle työntävänä tekijänä saattaa olla lääkärin kehotus liikunnan lisäämisestä korkean verenpaineen tai kolesterolin alentamiseksi tai ympäristön aiheuttama paine liikakilojen tiputtamiseksi. Tällöin päällimmäisin tunne on usein: ”Minun täytyy pudottaa painoa tai minun pitää liikkua, jotta terveyteni paranee.” Ulkoinen motiivi työntää liikuntarattaan liikkeelle, mutta sen pitämiseksi liikkeessä tarvitaan myös ulkoista tukea, neuvoja ja kannustusta. Toivon, että saat kirjasta kipinän, joka onnistuneiden lenkkien ja harjoitusten sekä kuntosi kehityksen myötä yltyy liekeiksi ja sisäiseksi roihuksi!

Kun aloitat liikuntataipaleesi maltilla, on Sinulla mahdollisuus liikunta-annoksen nousujohteiseen lisäämiseen, jolloin kuntokin kipuaa ylös nousevia portaita. Tarkkaile liikkuessasi tuntemuksiasi. Hyvänä yleissääntönä on, että liikunnan tulisi aina tuntua miellyttävältä. Jos suoritus on kurjuuden maksimointia, on liikunnan teho kuntoosi nähden liian korkea! Kun kunto kohenee, nousee liikunnan teho, kesto ja vauhtikin automaattisesti.

Kunnon noustessa liikunnan tuntemuskin muuttuu jatkuvasti miellyttävämmäksi. Pian huomaat pitäväsi pienen hikoilun ja hengästymisen tunteesta sekä ennen kaikkea liikunnan jälkeisestä vetreästä olosta. Kroppasi ja mielesi ryhtyvät totutteluvaiheen ylitettyäsi vaatimaan liikuntaa. Tällöin kynnys on ylitetty! Ulkoiset motiivit ovat muuttuneet sisäisiksi, ja liikunta saa aikaan ”tämä on nautittavaa, tuntuu hyvältä, tahdon tehdä” fiiliksen. Kun huomaat nauttivasi liikkumisesta tässä ja nyt, etkä enää vilkuile kelloa harjoituksen päättymisen toivossa, olet edennyt vaiheeseen, jossa kipinä on yltynyt roihuksi. Tällöin eivät enää pienet risut ja männynkävyt hidasta etenemistäsi kohti parempaa kuntoa ja terveempää huomista!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti