keskiviikko 2. kesäkuuta 2010

Ajatuksia työssäjaksamisesta

Viekö työpäivä Sinustakin mehut? Onko olosi täysin uupunut ja onko Sinun vaikea lähteä enää päivän päätteeksi harrastusten pariin? Ainakin itselläni on välillä vaikeaa vääntäytyä liikkeelle, mutta koskaan ei ole jälkeenpäin harmittanut.

Yhä useampi kärsii työuupumuksesta, stressistä sekä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoista. Yhä useammalle työstä selviytyminen vaatii miltei äärimmäisiä psyykkisiä ja fyysisiäkin ponnistuksia. Rankka työtahti ja liikuntaelimistöä yksipuolisesti sekä varsin staattisesti kuormittava työ kaipaisikin niin lihasten kuin korvavälinkin huoltoa, jotta voimia jäisi myös vapaa-ajan harrastamiseen.

Työuraa voidaan verrata maratonjuoksuun. Matkaan on valmistauduttava huolella ja itse taival on pitkä sekä kivinen. Reitin varrella on vaikeita, mutta myös helppoja ja energiaa antavia osuuksia. Jokainen tankkaus- ja huoltopiste kannattaa hyödyntää, jotteivät voimat hupene ennen aikojaan. Matkan edetessä suorituskyvyn menettämiseltä ei voi estyä, mutta huolellinen valmistautuminen ja itsensä huoltaminen matkan varrella hidastaa uupumista ja säilyttää energiaa viime metreille saakka. Jokainen varmasti haluaisi heittää pyyhkeen kehään jossain vaiheessa matkaa, mutta sisulla ja tahdonvoimalla kaikki kääntyy hyväksi ennen pitkää. Matkalla voi tehdä myös yhteistyötä auttamalla kaveria ja peesaamalla tarpeen tullen. Viimein tullaan maaliin ja jos voimat on jaettu oikein, voidaan alkaa suunnittelemaan seuraavia koitoksia ja haasteita.

Työelämä sisältää vastaavat vaiheet pidemmällä aikavälillä. Koulun ja opiskelujen kautta valmistaudutaan tuleviin työhaasteisiin, joiden kanssa painimme maraton kilometrejä vastaavan vuosimäärän verran. Suorituskyvyn menettäminen, toisin sanoen fyysinen alamäki alkaa jo pian työelämään siirtymisen jälkeen, noin 30 ikävuoden paikkeilla. Liekö syynä taloudellisen elämän helpottuminen; auton osto, maksukyky ruokakassalla ja perheen perustaminen vai mikä, mutta tästä se usein alkaa – kilpajuoksu kiloja sekä kunnon huononemista vastaan. Jokaiselle työuralla mahtuu varmasti vaikeita etappeja sekä onnistumisia, stressiä ja ilon aiheita. Työ antaa paljon, mutta myös vie veronsa. Pitämällä hyvää huolta kunnostaan ja terveydestään, pitää samalla huolta työkyvystään. Hyväkuntoinen nimittäin sekä kestää paremmin niin fyysistä kuin psyykkistäkin stressiä ja palautuu nopeammin stressitilanteista. Hyväkuntoisella ”leikki” ei lopu kesken sairastelujen ja uupumuksen vuoksi ainakaan niin helposti ja toipuminen takaiskuista on nopeampaa. Huolellinen valmistautuminen ja kropan sekä mielen säännöllinen huoltaminen ja huolenpito matkan varrella mahdollistaa eläkkeelle siirtymisen terveenä, aktiivisena ja elinvoimaisena.

Työkyvyn kehittämiseen ja ylläpitämiseen kannattaa siis panostaa koko työuran ajan. Työkyky alkaa heiketä vauhdikkaammin noin 45 –vuoden vaiheilla, jos ergonomiaan, liikuntaan ja tuki- ja liikuntaelimistön huoltamiseen ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Tutkimusten mukaan huono hapenottokyky eli kestävyyskunto, fyysisesti raskas työ, masentuneisuus sekä huonoksi koettu terveys ovat suurimpia työkyvyttömyyseläkkeen riskitekijöitä.

Voimme siis itse vaikuttaa työkykymme säilymiseen ja jopa parantumiseen monilla toimenpiteillä, kuten terveellisillä elämäntavoilla, liikunnalla ja kiinnittämällä huomiota työasentoihimme, työrytmiimme sekä niin kehon kuin mielenkin huoltoon. Kun huolehdimme kunnostamme ja työkyvystämme hyvin, saamme palkinnoksi parempaa kuntoa, terveyttä ja elämänlaatua, josta on iloa myös työpäivän jälkeen vapaa-ajalla ja työuralta eläkkeelle siirtyessämme.

Hyvä työergonomia, taukoliikunta ja työn järkevä tauottaminen helpottavat jaksamaan töissä ja vielä työpäivän jälkeenkin. Ei ole myöskään yhdentekevää, miten ja minkälaista energiaa tankkaat työpäivän aikana. Riittävä energiansaanti järkevästi ajoitettuina aterioina takaa vireyden ja antaa potkua päivään sekä liikkumiseenkin. Sinun ei suinkaan tarvitse ryhtyä himourheilijaksi, eikä terveysfriikiksi – jos et halua. Riittää, että kiinnität enemmän huomiota itseesi, vältät passiivisuutta ja tartut tuumasta toimeen. Helpotat oloasi jo varsin pienillä ergonomisilla ja aktiivisilla valinnoilla. Muista, että vietät suurimman osan elämästäsi työpaikalla. Ei siis ole yhdentekevää, millaisia valintoja teet viihtyvyytesi eteen. Tee päätös ja aloita aktiivisempi elämä jo tänään – bonukset kertyvät sitä enemmän, mitä pikemmin pistät toimeksi.

Työperäiset vaivat pysyivät allekirjoittaneella loitolla niin pitkään kuin pääosa työstä toteutui muualla kuin työpöydän ja –tuolin ääressä. Kirjoitus- ja konttorityö todisti minunkin olevan haavoittuvainen. Ranteen, hartiaseudun ja selän vaivat iskivätkin kuin salama kirkkaalta taivaalta. Huomasin kuuluvani siihen riskiryhmään, joita tuki- ja liikuntaelimistön vaivat sekä työssä jaksamiseen liittyvä taistelu koskettaa. Riskiryhmä ei ole enää ainoastaan konttoristit ja raskaan fyysisen työn tekijät, vaan enenevissä määrin myös opiskelijat, jopa koululaisetkin.

Useiden tutkimusten ja kokemusten perusteella voidaan todeta, että panostus terveyteen, työhyvinvointiin ja liikuntapalveluihin tulee moninkertaisena takaisin. Niin valtion, kuntien, työterveyshuoltoa tarjoavien tahojen kuin työnantajienkin pitäisi panostaa entistä voimakkaammin tärkeimpään pääomaansa – ihmisiin, asiakkaisiin, työntekijöihin. Luomalla puitteet esteettömään ja ergonomiseen työntekoon, työpaikkaliikuntaan ja liikunnallisiin vapaa-ajan harrasteisiin säästytään monelta ongelmalta ja sairasteluun sekä ennenaikaisiin eläkkeisiin uponneilta eurolta. Jos emme herää ajoissa toimimaan, voi ongelma riistäytyä pahasti käsistä. Aloitetaan siis urakka läheltä – oman itsemme huoltamisesta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti