sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Aikuisliikunnan nykytila ja tulevaisuus?


70 % suomalaisista ilmoittaa liikkuvansa kuntoilumielessä ainakin 1-2 kertaa viikossa. Kuulostaa hyvältä, mutta ei valitettavasti riitä! Jo pelkästään terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen tarvitaan selvästi suurempi annos aktiivisuutta. Yli 60 % suomalaisista ei pääse aktiivisuuspanostuksessaan edes terveyttä ja kuntoa ylläpitävälle tasolle, saati toiminta- ja suorituskykyä edistävään määrään liikuntaa.

Kansallisessa liikuntapolitiikassa korostuukin tulevaisuudessa vähemmän liikkuvien ja liikkumattomien aktivoiminen liikunnan ja urheilun piiriin. Ikääntymiseen ja elintapasairauksiin liittyvät haasteet kasvattavat odotuksia liikunnan vaikuttavuuden suhteen entisestään.

Ikä on uusi Nokia!?

Seuraavan kymmenen vuoden aikana eläkkeelle siirtyy noin 350 000 suomalaista. Talouselämä –lehdessä todettiin vastikään, iän olevan uusi Nokia. Artikkelin mukaan suomalaisille yrityksille avautuu monia mahdollisuuksia kun suuret ikäluokat aktivoituvat ja alkavat hemmotella itseään. He ovat näet aktiivisia, terveitä (ei estettä liikunnan aloittamiselle/ tehostamiselle) ja varsin vauraita. Lisäksi heillä on aikaa ja halua nauttia elämästään. Heillä on myös varaa maksaa siitä. Kenties jopa enemmän kuin tulevilla sukupolvilla.

Hyvinvointi on in!

Hyvinvointialalla näyttäisi siis olevan imua sekä mahdollisuuksia. Talouselämä –lehden mukaan tulevaisuudessa erilaisten hyvinvointipalveluiden kysyntä kasvaa eniten. Tulevaisuuden megatrendejä ovat etenkin painonhallintaan liittyvät palvelut, sillä 60 % työikäisistä suomalaisista on ylipainoisia. Samoin ravitsemusneuvontaan ja –valmennukseen tähtäävien palveluiden kysynnän odotetaan kasvavan voimakkaasti, onhan niin yli- kuin alipainoisillakin kansalaisilla havaittu olevan runsaasti puutteita ravitsemuksessaan. Ravitsemuksen ”mediaseksikkyys” ja alan asiantuntijoiden aiheuttama informaatiosekasorto lisäävät palveluiden tarvetta sekä kysyntää entisestään.

Myös kuntoilun aloittamiseen sekä ohjelmointiin tunnutaan tarvittavan neuvontaa sekä apua, sillä huonokuntoisuuden tiedetään olevan monien sairauksien sekä ennenaikaisen menehtymisen suurin riskitekijä. Suomalaisten arvioidaan (Matti Heikkilä, testauspäällikkö Suomen Urheiluopisto/ Vierumäki) olevan ”n. 6 tunnin toimistotyökunnossa”. Toisin sanottuna työn kuormittavuuden arvioidaan olevan siitä suoriutumiseen tarvittavaa kuntopääomaa suurempi. Illat eivätkä viikonloput riitä työkuormasta palautumiseen, joten kuntoreserviä olisi kasvatettava keinolla millä hyvänsä.

Ikääntyneiden liikuttamiseen kaivataan myös kipeästi uusia, personoituja ja hyvin tuotteistettuja palveluita. Terveys- ja hyvinvointimatkailu on jo kolminkertaistanut volyyminsa tällä vuosikymmenellä, ja sen odotetaan kasvattavan markkinaosuuttaan edelleen voimakkaasti. Hyvinvointimatkoilla halutaan oppia uutta ja saada vahvistusta elämäntapamuutokseen.

Kaiken kaikkiaan liikunta- ja hyvinvointialalla on voimakas uusien palveluiden sekä innovaatioiden ja verkostoitumisen tarve! Kynnyskysymys liiketoiminnassa ja täten myös alan kehityksessä onkin saadaanko kutsumusalan leima karistetuksi ja päästäänkö eroon näpertelystä sekä pienesti ajattelusta? Toivottavasti, sillä nyt jos joskus olosuhteet ovat suotuisat!

Liikunta- ja hyvinvointialan toimiala-analyysi

Vahvuudet

  • Maailman kasvavin liiketoiminta-ala
  • Aina ajankohtainen
  • Mediakiinnostus
  • Valtio tukee liikuntaa verokäytännöillä

Heikkoudet

  • Tuotteistamisen puute
  • Talkookulttuuri/ kutsumusala
  • Rönsyily
  • Kunnallisen/ kaupallisen toiminnan rajapinnattomuus

Mahdollisuudet

  • Megatrendi
  • Nuori ala - tuotteistamaton
  • Vaurastuminen
  • Palveluihin satsaaminen materian sijaan
  • Ennaltaehkäisyyn panostaminen (Kela?)

Uhat

  • Taantuma/ lama
  • Tukieurojen leikkaaminen
  • Mustasukkaisuus
  • Pienesti ajattelu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti