maanantai 29. marraskuuta 2010

Enemmän liikuntaa vai vähemmän fyysistä passiivisuutta terveyden edistämiseksi? Vol 1

”Pitäis käydä lenkillä” on lause, jota kuulee usein ihmisten suusta. Sen sijaan lause ”pitäis istua vähemmän” kuulostaa äkkiseltään oudolta toteamukselta ja aiheuttaa luultavasti vastareaktioksi pientä kummaksuntaa. Jälkimmäisessä lauseessa piilee kuitenkin enemmän mahdollisuuksia kun on ennen osattu kuvitellakaan, sillä istumme suurimman osan päivästä läpi koko elämämme. Tarkemmin sanottuna keskimäärin 55 % hereilläoloajastamme kuluu toimissa, joissa lihaksemme ovat täysin rentoina. Terveys- tai hyötyliikunta, sohvan välttäminen, arkiaktiivisuus tai miksi sitä kukanenkin haluaa nimittää, on sittenkin terveyden, hoikkuuden ja hyväkuntoisuuden salaisuus!

Oleellisempaa onkin se, mitä teet kun et treenaa!

Terveysliikuntasuositusten mukaan liikuntaa tulisi harrastaa reippaalla tahdilla n. 2,5 tuntia viikossa tai rasittavalla tahdilla yhden tunnin ja 15 minuutin ajan viikossa. Tutkimusnäyttö tällaisen liikunta-annoksen terveyttä edistävistä vaikutuksista on vakuuttava ja kiistaton. Kuitenkaan suosituksissa ei sanota, mitä ihmisten tulisi tehdä loput 15,5 tuntia päivittäisestä hereilläoloajastaan, kun he eivät harrasta liikuntaa. Koko ajan kasvavan tutkimusaineiston mukaan tällä liikunta-annoksen ulkopuolisella ajalla voi kuitenkin olla itsenäisiä vaikutuksia terveyteen. Useissa tutkimuksissa istumiseen käytetyn ajan piteneminen on ollut yhteydessä suurentuvaan kuolleisuuden, sepelvaltimotaudin, aikuistyypin diabeteksen sekä metabolisen oireyhtymän riskiin. Aikuistyypin diabeteksen esiintyvyyden on laskettu kasvavan naisilla n. 26 % jokaista päivittäistä television katsomiseen käytettyä tuntia kohden. Mikä tärkeintä, tulokset ovat riippumattomia painoindeksistä ja varsinaisesta kuntoliikunnan määrästä. Täten alhainen paino tai liikunnan harrastaminen ei vielä takaa autuasta terveyttä, sillä suuri fyysisen passiivisuuden määrä on itsenäinen sairastumisriskiä kasvattava tekijä.

Kuntoliikunnan energiankulutus vain alle 5 % kokonaiskulutuksesta!

Fyysisen passiivisuuden haitallisuus terveyden kannalta johtuu nykytiedon mukaan pääosin kahdesta tekijästä. Ensimmäinen tekijä on fyysisen passiivisuuden vaikutus päivän kokonaisenergiankulutukseen. Istuessa energiaa kuluu vain 1–2 kertaa lepoaineenvaihduntaa enemmän ja onkin todennäköistä, että istuminen on yksi lihavuusepidemian keskeisimpiä syitä. Kahdella samanpainoisella ihmisellä päivän kokonaisenergiankulutus voi vaihdella jopa 2000 kcal. Koska suurin osa ihmisistä ei harrasta liikuntaa (vain 28 % liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti USA:ssa), johtuu ero päivän kokonaisenergiankulutuksessa arkiaktiivisuudesta tai –passiivisuudesta. Jopa suurimmalla osalla harjoittelevista ihmisistä keskimääräinen energiankulutus harjoitusta kohti on noin 100 kcal, joten harjoittelun määrällä ei ole vaikutusta päivän kokonaisenergiankulutukseen suurta ihmisjoukkoa tarkasteltaessa. Täten esimerkiksi vapaa-ajalla liikunnallisesti aktiivinen toimistotyöläinen saattaa todellisuudessa kuluttaa huomattavasti vähemmän energiaa päivän aikana kuin ns. liikunnallisesti passiivinen kirvesmies, joka rehkii päivät työmaalla...

Lisää faktaa fyysisen passiivisuuden haitoista ja aktiivisuuden ilosanomasta!

Lisää fyysisen passiivisuuden haitoista ja aktiivisuuden hyödyistä saat lukea huomenna vierailijakirjoituksen toisessa osassa. Vierailijakirjoittaja Arto Pesola on Liikuntatieteiden kandidaatti, joka tekee gradua terveysliikunnan hyöty- ja arkipassiivisuuden haittavaikutuksista. Vankan urheilu- ja valmennustaustan (jääkiekko) omaava Arto työskentelee Trainer4You –ketjussa graafisena suunnittelijana oman yrityksensä kautta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti