maanantai 22. marraskuuta 2010

Senioriliikunnan nykytila ja tulevaisuus!

Suomalaiset ikäihmiset liikkuvat kansainvälisestikin vertailuna erittäin paljon. Seniorien suosituin liikuntamuoto on kävely, jota ilmoittaa harrastavansa useammin kuin neljä kertaa viikossa yli 65 –vuotiaista miehistä 66 % ja naisista 63 %. Lähes puolet kyseisen ikäryhmän ihmisistä harrastaa kävelyliikuntaa lähes päivittäin.

Kotivoimistelu on ainakin useiden tutkimusten mukaan toiseksi suosituin ikääntyneiden liikuntamuoto Suomessa. Sitä harrastaa noin puolet miesväestä ja 60 % naisista. Kotivoimistelu pitää usein sisällään jumppaa oman kehon vastuksella, harjoittelun pienvälineillä kuten kepillä, jumppakuminauhalla, käsipainoilla tai jumppapallolla. Venyttely, kuntopyöräily ja soutulaitteella soutaminen ovat myös suosittuja kotiharjoittelun muotoja. Muita suosittuja liikuntalajeja senioreiden keskuudessa ovat uinti, vesijumppa ja vesijuoksu, hiihto, pyöräily ja tanssi. Kävelyä tehostamaan otetaan yhä useammin sauvat, joilla saadaan lisätehoa sekä tukea ja turvaa kävelylenkkeilyyn.

Vain noin 10 % senioreista liikkuu ohjatun harrastamisen piirissä. Tämäkin luku saattanee olla yliarvioitu, sillä moni aktiivisista senioreista osallistuu usempaakin ryhmään, jolla voi olla lukua vääristävä vaikutus. Kuntosaliharjoittelua harrastaa vain noin 3 % ikäihmisistä ja palloilulajeja noin 1 % senioreista.

Liikunnallinen aktiivisuus vähenee usein dramaattisesti 75 ikävuoden paikkeilla, jolloin alkaa usein ilmenemään liikkumisvaikeuksia. Itsenäinen ulkona liikkuminen aiheuttaa vaikeuksia yli puolelle 75-85 –vuotiasta naisista ja kolmannekselle saman ikäryhmän miehistä. Helpot ja turvalliset lihaskuntoliikkeet sekä tasapainoharjoitteet ovat erityisen suositeltavia tässä ikävaiheessa. Niiden tulee palvella päivittäisistä toiminnoista selviytymistä ja olla mahdollisimman toiminnallisia.

Liikkumisen motiivit ikäihmisillä

Yleisimpiä ikääntyneiden ilmoittamia syitä liikunnan harrastamiseen ovat terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, ilon ja virkistyksen tuottaminen, ulkoilu raittiissa ilmassa sekä luonnossa, voimavarojen lisääminen sekä vapaa-ajan viettäminen ryhmässä. Ohjattuun liikuntaan osallistuvat mainitsevat terveyden edistämisen sekä sosiaalisten kontaktien lisäksi tärkeiksi syiksi psyykkiset syyt, kuten piristymisen, elämänhalun lisääntymisen, itsetunnon kasvamisen, kärsivällisyyden lisääntymisen sekä toisilta ansaitun arvostuksen saamisen. Myös ammattihenkilöltä saadut neuvot ja ohjeet motivoivat ikäihmisiä osallistumaan ryhmämuotoiseen liikuntaan.

Liikkumisen esteet senioreilla

Yleisimpiä syitä liikkumattomuuteen ovat erilaiset sairaudet, kivut sekä toiminnan vajavuudet, väsymys, kiinnostuksen ja tiedon puute, haluttomuus, laiskuus, liikuntapaikkojen sijaitseminen kaukana kotoa, tulojen väheneminen, motivaation puute, välineiden sekä asusteiden puute, pelko kaatumisesta sekä sosiaalisen tuen ja seuran puute. Myös uskomukset liikunnan vaarallisuudesta seniori-iässä sekä lääkäreiden sekä muiden terveydenhuoltohenkilöiden välittämät varovaiset ja ehkä virheellisetkin asenteet liikunnasta voivat osoittautua esteiksi säännölliselle liikunnalle. Suurin syy seniori-ikäisellä liikunnan harrastamisen keskeytymiselle on kuitenkin vammautuminen. Kuntoutuksessa tuleekin kiinnittää huomiota kokonaisvaltaiseen terveyden ja toimintakyvyn kohentamiseen vamman täsmäkuntouttamisen sijaan. Kuntoutukseen voidaan usein helposti yhdistää arkitoimintaa palvelevia ja kuntoakin kohentavia harjoitteita, joilla on toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä vaikutus.

Senioriliikunnan tavoitteet

Senioriliikunnan tärkein tavoite on tavoite on edistää terveyttä, ylläpitää toiminta- ja suorituskykyä ja tukea luonnollista vanhenemista. Liikunta ylläpitää paitsi liikuntaelimistön, myös aivojen toimintaa sekä tarjoaa virikkeitä, haasteita ja tavoitteita sekä sosiaalisia kontakteja arjen iloksi. Liikunnalla on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia myös unen laatuun sekä ruokahaluun ikääntyneillä. Varsinkin ulkoilmassa toteutettu kestävyysliikunta vähentää unihäiriöitä ja lisää ruokahalua, jolloin energian ja ravintoaineiden tarve saadaan tyydytetyksi varmemmin.

Liikunta ja aktiivinen elämäntapa ylläpitävät tasapainoa ja kehonhallintaa. Niiden rooli korostuu iän myötä itsenäisessä kotona selviytymisessä. Hyvä tasapaino mahdollistaa turvallisen ja vaivattoman liikkumisen sekä ennaltaehkäisee kaatumistapaturmia. Lihaskunnon, reaktiokyvyn ja tasapainon kolmiyhteys onkin paras suoja kaatumisia vastaan, jota voidaan tasapainottaa vielä erilaisten apuvälineiden, liukuesteiden tai vaikkapa sauvakävelysauvojen avulla.

Syitä pysyä liikkeessä:

• Pysyt terveenä ja toimeliaana mahdollisimman pitkään

• Selviydyt jokapäiväisistä kotiaskareistasi itsenäisesti

• Pysyt solakkana ja vältyt kansansairauksilta

• Hidastat ikääntymisen aiheuttamia rappeutumismuutoksia

Liikunnalla ei voida estää vanhenemista, mutta muutoksia voidaan hidastaa:

• Liikunta vähentää ja hidastaa luonnollisia vanhenemismuutoksia

• Liikunta ylläpitää hyvää reaktiokykyä, tasapainoa sekä muita motorisia taitoja

• Liikunta edistää fyysistä ja henkistä terveyttä sekä jaksamista

• Liikunta ennaltaehkäisee monia sairauksia ja niistä johtuvaa rapistumista

• Liikunta pitää lihakset vahvoina ja kimmoisina

• Liikunta ylläpitää hapenkuljetuselimistön kuntoa eli sydämen, keuhkojen ja verisuonten toimintakykyä

• Liikunta pitää nivelet ja lihakset liikkuvina ja hyvinvoivina

• Pitää luut lujina ja ennaltaehkäisee luukatoa eli osteoporoosia

• Parantaa unen laatua ja ruokahalua


Lisää aiheesta: Liikkelle - Hyvän olon opas senioreille

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti