keskiviikko 12. tammikuuta 2011

Hyvä kunto - Mistä se koostuu?

Taas kerran sain osallistua keskusteluun hyvästä kunnosta sekä sen todentamisesta. Naishenkilö oli käynyt kehonkoostumusmittauksessa ja surkutteli kuntonsa olevan retuperällä. Palaute mittauksesta oli ollut hämmentävä: Sen lisäksi, että henkilö oli julistettu lihavaksi, oli hänen lihastasapainonsa, nesteen määrä kehossa, aineenvaihdunta ja näin ollen henkilön itsensä päättelemänä myös kunto heikossa hapessa. Koetin kertoa mittauksen rajoittuvan ainoastaan yhden osa-alueen eli kehonkoostumuksen arvioimiseen. Toki se on oleellinen muuttuja kokonaisterveydentilan sekä kunnonkin näkökulmasta, mutta kerroin mittauksen jättävän kestävyyden, lihaskunnon sekä liikkuvuuden arvailujen varaan.


Naishenkilön ilme hieman kirkastui. Suosittelin hänelle kokonaisvaltaisempaa Kehon ikä -kuntokartoitusta, joka määrittelisi kuuden eri muuttujan avulla henkilön kunnon läpikotaisin. Samalla paljastuisi hyvinvoinnin solmukohdat eli ne ominaisuudet, joiden kehittämiseen kannattaa panostaa eniten. Mainitsin myös Hyvinvointivalmentaja koulutuksestamme, joka kouluttaa osallistujan oman hyvinvointinsa parhaaksi asiantuntijaksi. Taisimme saada yhden uuden ja innokkaan opiskelijan mukaan kevään koulutuksiimme?:)


Hyvän kunto - melkoinen palapeli


Hyvä kunto ei ole yksioikoinen ominaisuus, jota voidaan testata yksittäisellä polkupyörä- tai hyppymattotestillä. Sitä ei voida myöskään harjoittaa pelkästään juoksemalla tai painoja nostelemalla. Hyvä kunto on kokonaisuus, jonka ainesosia ovat kestävyys eli hapenkuljetuselimistön kunto, voima eli lihaskunto, notkeus eli liikkuvuus sekä tasapaino ja koordinaatio eli kehon- ja liikkeen hallinta. Kuntoilijalla yhdeksi hyvän kunnon osatekijäksi voidaan laskea kuuluvan vielä kehonkoostumuksenkin.

Henkilö, joka harrastaa paljon liikuntaa ei välttämättä ole hyvässä kunnossa. Yksittäinen kunnon osatekijä saattaa olla hyvässä kuosissa, mutta jos muut ominaisuudet eivät kestä päivänvaloa, ei kunto kokonaisuutena ole mairitteleva. Yksipuolinen harjoittelu sitä paitsi ylikuormittaa kehoa helposti liikaa, altistaa loukkaantumisille sekä rasitusvammoille sekä käy helposti myös mielen ja motivation näkökulmasta yksitoikkoiseksi.


Toinen työ onkin toisesta lepoa: Monipuolinen harjoittelu mahdollistaa suuremman kuormitusannoksen, paremman palautumisen sekä tuloksekkaamman harjoittelun. Kun harjoitusohjelmassa vaihtelevat aineenvaihduntaa, lihaksia ja hermostoa kuormittavat treenit ja eri lihasryhmiä aktivoivat harjoitteet, takaa harjoittelu nopeamman kehityksen ja tasapainoisemman sekä terveemmän kropan ja mielekkäämmän treenaamisen!


Kunnon kohentamisen kulmakivet


Mikä sitten on sopiva annos liikuntaa kullekin? Siihen vaikuttavat niin henkilön aiemmat tottumukset, tavoite, resurssit kuin motivaatiokin. Oleellista on se, että liikunta kuormittaa monipuolisesti kehon eri järjestelmiä sekä lihasryhmiä. Tästä päästäänkin seuraavan teeman eli fyysisen harjoittelun perusteiden pureskeluun!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti