tiistai 8. maaliskuuta 2011

Yrittäjä – Älä lannistu!

Olen toiminut yrittäjänä vuodesta -98 lähtien. Vaihdoin vakkariduunin, turvallisuuden tunteen sekä kapean, mutta pitkän ”leivän” kaupungin työntekijänä turvattomaan yrittäjän vapauteen.

...pienemmät puut kestää paremmin tuulta!

Toiminimiyrittäjänä kaikki oli pientä: Toiminta, laskutus, huolet ja velvoitteet. Yrittäjyyttä sai harjoitella ”pumpulissa”, kunhan sai omat ja perheen kulut katetuksi. Toiminnan kasvaessa laskutus ja volyymi lisääntyivät, mutta huolien ja velvoitteiden määrä paisui ihan toista tahtia. Enää ei riittänytkään peiliin katselu ja omien menojen kattaminen. Piti huolehtia ensin muista, sitten vasta itsestään!

Isompi kaatuu korkeammalta!

Jotain on tullut saavutetuksi, mutta turpaankin on tullut useampaan otteeseen. Dramaattisin koukku osui suoraan kasvoihin, kun olin myymässä yritystäni "hyvään hintaan" ja odottelin kynä kädessä kauppakirjojen sekä soppareiden allekirjoittamista. Kun pöydän vastapuolelta todettiin konsernista tulleen edellispäivänä käskyn, että kaikki ostot ja kauppaneuvottelut oli jäädytettävä toistaiseksi, romahti maaperä altani hetkessä: ”lottovoittajan sijaan minusta tulikin hetkessä konkurssikypsä yrittäjä”.

Kauppojen raukeamisen lisäksi minulta kärysivät kesälomat ja seuraavana aamuyönä poljin fillarilla työmaalle ravintolasta kotiutuvia juhlijoita vastaan miettimään, minne voisi lähettää laskun ja mitä duuneja saisin akuutisti vireille keskellä heinäkuuta. Eikä riittänyt pelkästään itsestä huolehtiminen: Piti taata muidenkin työntekijöiden palkkojenmaksut, lomarahat sekä muut velvoitteet.

Voittajaksi kasvetaan, mutta vain oppimalla tappioista!

Dramaattisesta juonenkäänteestä on nyt aikaa muutama vuosi. Vaikka osuma jätti jälkensä nenänvarteen, on kentästä noustu rinta rottingilla. Ja vaikka osumia on tullut sen jälkeenkin, en vaihtaisi päivääkään pois yrittäjätaipaleeltani. Onnistumiset ovat antaneet ilon aiheita, mutta osumat ja vastoinkäymiset ovat olleet todellisia mittareita sekä kasvutekijöitä vaiherikkaalla yrittäjänurallani.

Sääli on sairautta!

En halua kerätä tarinallani sääliä enkä sympatiaa. Sen sijaan haluan kannustaa Sinua jatkamaan yrittämistä ja nousemaan yhä uudestaan vaikeuksista sekä vastoinkäymisistä huolimatta. Yrittäjäksi ei synnytä, ei valmistuta oppilaitoksista taikka perehdytä lukemalla. Niillä luodaan ainoastaan pohja oppimiselle. Yrittäjäksi opitaan yrittämällä; tekemällä, toimimalla, kokeilemalla – yrityksen ja erehdyksen kautta! Vain vastoinkäymisten kautta yrittäjästä voi kasvaa onnistuja - oman yritystoimintansa ”lottovoittaja”.

Haaveena virheistä oppiminen!

Mikä sitten on oma haaveeni yrittäjänurallani? Toivoisin tulevilta vuosilta etenkin onnistumisia, mutta haasteita ja vaikeitakin kysymyksiäkin kohtaan mielelläni. Toivon viisautta, oppia ja kehitystä terveyden sekä onnellisen perhe-elämän lisäksi. Niitä tuskin saan ruusun terälehdillä tanssahtelulla tai pilven reunalla istuskelulla. Ottamalla hallittuja riskejä, sijoittamalla resurssini fiksusti ja olemalla avoin uusille asioille jatkossakin voin varmasti nauttia yrittäjyydestä sekä tasapainoisesta ukottumisesta pitkälle tulevaisuuteen. Mutta vain silloin, jos olen tarpeeksi nöyrä oppimaan virheistäni... sekä jatkamaan yrittämistä!!

2 kommenttia:

  1. Hyvä Rikke ! Olet oiva esimerkki monille yrittäjille ja yrittäjäksi aikoville ! Tahtoa, uskoa, tekemistä ja hyvää tuulta !

    VastaaPoista
  2. Kiitti Heli!

    Mun motto on aina ollut sellainen, että asioita täytyy saada tehdyksi: Valmista ei tule kuin tarttumalla härkää sarvista ja tekemällä riittävästi toistoja. Hierominen kannattaa jättää hierojille:) Eteenpäin on mentävä...

    VastaaPoista