keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Functional training – tulevaisuuden liikuntamuoto: Osa 1

Toiminnallisen harjoittelun vaikutuksen näkyvät niin arkielämässä parempana ryhtinä ja lihastasapainona kuin urheilijan parantuneena liikejärjestelmän hallintana (kokonaisuus) ja hermotusreservin lisääntymisenä (ns. kellaritason vaikutus). Vaikutuksista voidaan olla varmasti yhtä mieltä, mutta mikä on sitten paras tapa harjoitella toiminnallisesti?

Liikkeitä, välineitä ja sovelluksia on käytössä tuhansittain, mutta haasteena on useimmiten arvioida omien kykyjen riittävyys ja siten harjoitteiden oikea valinta. Mikäli toiminnallista harjoittelua ei osata soveltaa omiin resursseihin, tulee harjoittelusta helposti epätoiminnallista.

Toiminnallisuuden teoria ja iso kuva

Toiminnallisella harjoittelullakin voidaan ajatella olevan omanlaisensa missio. Matkapuhelinjätti Nokian missiona on ollut ”yhdistää ihmiset”.

Toiminnallisen harjoittelun missiona vastaavasti voitaisiin pitää ”liikettä jolla on merkitys” (Paul Chek) ja joka huomio kaikki kehon liikkeenhallintajärjestelmät fyysisiltä ja psyykkisiltä osin”. Suunnitellut harjoitukset (strategia) toteuttavat missiota ja visiota täydellisestä liikuntakoneistosta.

Toiminnallisuutta voidaan arvioida hyvinkin erilaisista lähtökohdista ja näkökulmista. Harjoittelijalle toiminnallisesti onnistunut liikesuoritus voi tarkoittaa pystyssä pysymistä haastavan liikesuorituksen tekemisessä. Toiselle pystyssä pysymistäkin tärkeämpi asia on esimerkiksi keskivartalon tai lapatuen kontrollin säilyminen harjoitussarjan ajan. Kolmannelle on taas tärkeintä säilyttää liikkeen kokonaiskontrolli, liikenopeus, lajinomaiset voimatuottokulmat ja lajisuorituksen mallittaminen. Neljännelle taas keskilinjan säilyttäminen sekä syvien lihasten kontrolli tekee toiminnallisesta liikkeestä onnistuneen. Yhtälailla, kaikki ovat yhtä oikeassa.

Tavoite ja lähtötaso liikevalintojen perusteina

Toiminnallisuuden arvioinnissa ja liikesuorituksen onnistumisessa tulee kuitenkin tavoitteesta huolimatta huomioida aina harjoittelijan lähtötaso sekä liikkeen tavoite.

Liikkeen analysoiminen vaatii kokeneeltakin valmentajalta syvällisen tietämyksen ihmisen fysiologiasta ja anatomiasta. Toisaalta, ”toiminnallisen” liikkeen voit kyllä tehdä puolivahingossa ilman minkään valtakunnan käsitystä, mitkä anatomiset asemat aktivoituvat liikkeen aikana ja missä järjestyksessä. Kuitenkin, toiminnallinen harjoittelu voi olla turvallista vaikka liike näyttää epäfysiologiselta, kunhan kontrolli säilyy.

Mitä on functional training - aikuisten oikeesti?

Mitä se toiminnallinen harjoittelu sitten oikeasti on? Sirkustemppuja vai ”oikeaa treeniä”? Jos asiaa kysytään valmentajilta, todennäköisesti vastaus liittyy kehon fysiologisten järjestelmien kehittämiseen tai keinoihin nostaa harjoittelijan suorituskykyä kohti tavoitetta. Jos taas metsästät toiminnallista harjoittelua (functional training) esimerkiksi internetistä, törmäät todennäköisesti mitä erikoisempiin liikesarjoihin, harjoittelijoihin sekä välineisiin. Yhteistä nettimaailman määrittelemillä toiminnallisille liikkeille on usein se, ettei liikkeen tavoitetta, liikeketjun prosessia sekä kuormitettavia järjestelmiä ole perusteltu millään tavalla. Puhumattakaan kohderyhmästä, kenelle liike olisi erityisen hyvin soveltuva. Mitä toiminnallinen harjoittelu Sinun mielestäsi on? Zumbaa, pilatesta, jättiläisiä rekillä, borzovin kävelyä, levypainoheiluntaa kuntosalilla, vesikanisteritreeniä mökkilaiturilla, maitopurkin nostamista palleahengityksellä vai jotakin ihan muuta?

Toiminnallinen rataketju kertoo harjoittelun kokonaisvaltaisuudesta

Toiminnallinen harjoittelu on suora käännös sanasta functional training. Käännöstä pureksittaessa mieleen voi tulla myös termi ”toiminnallinen rataketju”. Kyseinen käännös luokin aika osuvan mielikuvan toiminnallisen harjoittelun monisäikeisyydestä.

Toiminnallinen harjoittelu ääntyy meille suomalaisille usein paremmin, niinpä se onkin vallannut terminä tämän moniulotteisen harjoittelumuodon. Se, että liike on kirjaimellisesti funktionaalinen eli toiminnallinen, ei vaadi minkäänlaista tieteellistä taustaa sen vaikutusten perusteluihin. Toisin kuin funktionaalinen elintarvike, funktionaalinen liike ei perusteluineen pohjaudu kaikilta osin tutkimuksilla todettuihin tieteellisiin hyötyihin, faktoihin tai normeihin. Onneksi!

Tiedettä ja tunnetta!

Toiminnallinen biomekaniikka on tieteenlajina nuorehko tulokas. Tieteellistä tutkimusfaktaa toiminnallisesta harjoittelusta synnytetään koko ajan, joten tulevaisuudessa meillä on mahdollisuus tutustua toiminnalliseen harjoitteluun myös tieteellisin näkökulmin käytännön kokemusten lisäksi. Josko funktionaaliselle liikkeelle saataisiin tulevaisuudessa ihan biomekaaniset määritelmät!?

Valmennuksellisesta näkökulmasta toiminnallinen liike kaipaa taustateorian liikkeen tarpeellisuudesta sekä hyödyistä. Unohtaa ei sovi kuitenkaan myös erästä tärkeää seikkaa FUNctionaalisessa harjoittelussa, treenaamisen iloa! You tube, kuntosalit, urheilukentän nurmialueet, facebook ja monet muut fyysiset ja sosiaaliset ympäristöt pullistelevat kaikenlaista toiminnallista harjoittelua. Emme usko, että kaikkea tätä vaivaa nähtäisiin vain parantuneen liikehallinnan vuoksi.

Toiminnalliset harjoitteet ovat usein tärkeä motivaattori arkikuntoilijalle, joka taistelee päivittäin mukavuuslaaksossa sohvanpohjan ja hikeä, maitohappoa ja joskus jopa kyyneleitä sisältävän training campin välillä.

Mikäli toiminnallisuuden lisääminen liikkeeseen lisää treenimotivaatiota ja pitää harjoittelijan poissa sohvan pohjalta, niin se itsessään on jo riittävä peruste toiminnalliselle harjoittelulle.

Lähde: Tehokas treeni puolessa tunnissa (WSOYpro/ Docendo. 2011)

Asiantuntijat: Lasse Seppänen, Mikko Paunonen ja Ari-Pekka Lindberg

Lähdekirja saapuu kirjakauppoihin 10/ 2011. Ensimmäinen Functional trainer -koulutusohjelma starttaa 9.9.2011 Helsingissä ja 23.9.2011 Oulussa. Tervetuloa mukaan päivittämään osaamisesi ja mielesi!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti