maanantai 5. syyskuuta 2011

Hyvinvointipanostusten uudet tuulet?

Suomalaiset yritykset panostavat henkilöstönsä hyvinvointiin reilut 2 miljardia euroa. Henkilöä kohden sijoitus, jolla toivotaan sairauspoissaolojen vähenevän, vakuutusmaksujen kevenevän sekä ennenaikaisten eläkkeelle siirtymisten lykkääntyvän, on 861 € vuodessa. Rahaa siis palaa jo sievoisesti, vaikka summa ei katakaan kuin vajaan kymmennyksen edellisten kulujen aiheuttamasta lovesta yritysten kassassa.

Työnantajavelvollisuuden täyttämisestä tuloksekkaaseen toimintaan!

Perinteisesti fyysisen hyvinvoinnin edistämiseksi yrityksissä on järjestetty yksittäisiä liikunta- ja virkistyspäiviä, luentoja, kuntotestejä sekä tiimiratoja usein kosteiden saunailtojen tai raskaiden ravintolaeväiden kyllästämänä. Ei niissä mitään vikaa ole, mutta sijoituksina epäilen niiden panos-tuottosuhteen jäävän pakkasen puolelle. Jos edellisillä toimenpiteillä saatiinkin kiinnostus ja innostus oman hyvinvoinnin edistämiseen syttymään, palautti arki liian usein takaisin maan pinnalle.

Tuottavia ajatuksia 15 vuoden kokemuksella

Excenta Oy:n hyvinvointipanosten vaikuttavuustutkimuksen mukaan poikii työhyvinvointiin sijoitettu euro keskimäärin 5,8 -kertaisen tuoton, mutta hyvin suunniteltuna ja toteutettuna jopa 10-20 –kertaisen voiton sijoittajalleen. Yksittäisillä ja hätäisesti toteutetuilla tempauksilla tuotto-odotukset jäävät selvästi keskimääräisen alle, mutta jo hyvinkin keveä, omatoimisuuteen ohjaava hanke saattaa osoittautua kultakaivokseksi. Ohessa allekirjoittaneen ajatuksia fyysistä hyvinvointia edistävistä, vaikuttavista sekä tuloksekkaista ratkaisuista 15 vuoden kokemuksella:

Hyvinvointipanostusten uudet tuulet:

1. Kertaluontoisuudesta pitkäjänteisyyteen

”Kukaan ei paranna kuntoaan ja terveyttään liikuntatapaamisten aikana. Tulokset tehdään niiden välissä”. Yksittäisellä tempauksella saadaan lihakset kipeäksi tai parhaimmillaan innostus syttymään, muttei säilymään. Liikunta- ja terveystottumusten muuttaminen edellyttää tietoa, taitoa ja tukea, joita voidaan pitkäjänteisen ja valmentavan hyvinvointikampanjan aikana tarjota innostavassa muodossa.

  1. Säntäilystä suunnitelmallisuuteen

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty: Ilman määrätietoista, pitkäjänteistä ja nousujohteista hyvinvointisuunnitelmaa valuu panostus hukkaan, eikä sillä saavuteta tavoitteenmukaista, pysyvää muutosta.

  1. Elämyksellisyydestä opetuksellisuuteen

Puissa kiipeily, köyden jatkeena roikkuminen ja carting –kisailut ansaitsevat paikkansa yritysten virkistyspalveluina, mutta niillä ei valitettavasti ole juurikaan vaikutuksia sairauspoissaoloihin ja henkilöstötuottavuuteen. Vaikuttavuus edellyttää opetuksellisuutta, sillä tulokset syntyvät sitoutumisesta, omatoimisuudesta ja lukuisista toistoista – arkiaktiivisuuden sekä omaharjoittelun parissa.

  1. Kokeiluista kokonaisvaltaisuuteen

Kokonaisvaltainen, fyysisen hyvinvoinnin eri osa-alueiden huomioiminen tuottaa parhaat tulokset. Vapaa-ajan liikunnan lisäksi työntekijät pitäisi saada kiinnittämään huomiota työergonomiaansa, ravitsemukseensa sekä palautumiseensa stressin hallinnan ohella. Pelkillä lajikokeiluilla, pikapyrähdyksillä tai yhteen osa-alueeseen keskittymisellä ei päästä puuta pidemmälle.

  1. Inspiroinnista innostuksen säilyttämiseen

Innostus säilyy parhaiten oppimalla: Palaan jälleen kerran tiedon, tekemisen sekä tuen tärkeyteen muutospolun tankkauspisteinä! Innostuksen lisäksi pitäisi kyetä tarjoamaan kättä pidempää harjoitusohjelmien, valmennusoppaiden, treeni- ja ravitsemusvinkkien sekä mahdollisesti myös harjoitusvälineiden (esim. gymstick tai sykemittari) muodossa.

  1. Teholiikunnasta työhyvinvoinnin edistämiseen

Perinteisesti liikunta- ja virkistyspanostukset on organisoitu ja toteutettukin varsinkin suuremmissa yrityksissä erilaisten kerhojen ja niissä toimivien aktiivien kautta. Kaikki kunnia heille: Äärimmäisen tärkeää ja hienoa työtä sekä vertaistukea! Tällainen toimintamalli aktivoi ennen kaikkea jo aktiivisia ja innokkaita liikkujia. Suurimmaksi haasteeksi tällöin nousee vielä liikunnan suhteen passiivisten, huonokuntoisten, erilaisista vaivoista sekä sairauksista ja ylipainosta kärsivien henkilöiden saaminen mukaan hankkeisiin. Heidän motivoimisensa, liikuttamisensa sekä tukemisensa vaatii usein sellaista kokemusta, ammattitaitoa ja työvälineitä, joita löytyy vain asiaan vihkiytyneiltä valmentajilta.

Yksinkertaista mutta helppoa!

Tuloksekkaan työhyvinvointivalmennuksen kulmakivet ovat siis säännöllisyys, pitkäjänteisyys, suunnitelmallisuus, monipuolisuus, nousujohteisuus, kuormituksen ja palautumisen sekä ravitsemuksen suhteiden optimointi ja pelkän innostamisen sijaan innostuksen säilyttämiseen tähtääminen. Aivan samat periaatteet siis kuin yksilön fyysisen kunnon kehittämisessä. Olipa yllätys! Vai oliko sittenkään?

Liikuttavin ajatuksin,

T: Riku

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti