Vaimoni Pirjo kertoi kuunnelleensa työpaikallaan kahvipöytäkeskustelua. Puhuttiin työmatkapyöräilystä. Pisteet sille! Kyseinen työmatkapyöräilijä valitteli vastatuulta, joka tuivertaa vasten kasvoja aina aamulla ja kääntyy poikkeuksetta päivän aikana tuskastuttamaan kotiin paluuta. Voihan se olla niinkin, mutta jotenkin minusta tuntuu joillain olevan aina vastatuuli, toisten lasketellessa hymy korvissa myötätuulen vauhdittamana.Meillä kaikilla elämään mahtuu ilon ja autuuden lisäksi myös heikkoja hetkiä, vastoinkäymisiä, luopumisia ja muita murheita. Positiivinen elämänasenne ja suhtautuminen tulevaisuuteen antavat kuitenkin voimaa ja vauhtia etenemistä avittaen. Negatiivisuus, kriittisyys ja kyynisyys painavat taasen hartiat kyyryyn, ryhdin lysyyn ja keuhkot kasaan. Kun asenne ja asento muuttuu, kääntyy sen myötä myös tuuli! Myötätuuli on asennelaji, mutta vastatuulikin sallittakoon. Ainakin aika ajoin:)
Kuva: Arto Pesola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti