Mestareita Oulun katukuvassa

Lähdin eilen lenkille koiramme Puman kanssa vietyäni poikamme futistreeneihin Arina Arenalle. Hölkkäiltyämme Heinäpäästä kohti torinrantaa ehkä vartin verran sain puhelun. Se tuli vaimoni puhelimesta. Soittaja oli kuitenkin kymppivuotias tyttäreni, jonka asia oli seuraavanlainen: ”Isi, tarvitsen uuden jumppamaton”. Kysyin, että etkös juuri saanut?. Tyttäreni vastasi tähän: ”Mutta kun sain Mikael Granlundin nimmarin mattooni, eikä sitä enää voi viedä ulos taitoluistelun oheistreeneihin.

”Totta kai saat, vastasin ja nostin samalla katseeni ylös tiestä. Olin saapunut torin kupeeseen ja vieressäni käveli joukko nuoria miehiä, jotka tunnistin. Osa oli minulle entuudestaan tuttujakin. Kävelin huomaamattani tuoreiden Maailmanmestareiden keskellä. Pyörälä, Jaakola, Aaltonen, Pesonen ja Granlund talsivat muina miehinä kohti torinrantaa ja seuraavia juhlallisuuksia. Oli mukavaa päästä onnittelemaan heitä henkilökohtaisesti, sillä jotakuta heistä kuntovalmensin juniorina, toista Kärppä-aikoina ja olihan yksi maailman kuumimmista kiekkosensaatioista Mikael Granlund haastateltavana Nuoren urheilijan fyysinen harjoittelu –kirjaprokkiksessammekin. Se löytyy omaksesi muuten ainakin täältä: http://www.4store.fi/product/50/nuoren-urheilijan-fyysinen-harjoittelu.

Onnea ja ansaittua juhlahumua mestareille!

T: Riku ja ikionnelliset jääprinsessat

Kuva: Kaleva.fi

80/20! Maailman tunnetuin sääntö toimii edelleen – myös kestävyysliikunnassa!

Viikonloppuna juostiin Oulussa perinteinen Terwamaraton –tapahtuma. Tapahtuma keräsi jälleen tuhansia kuntoilijoita ja urheilijoita. On ilo huomata, että juoksu on säilyttänyt vuodesta toiseen asemansa kuntoilumuotojen huipulla.

Tuloksia selatessa mieleeni juolahti kirjoitukseni otsikon aihe. Oletkin ehkä kuullut säännöstä 80/20? Omassa valmennusfilosofiassani kestävyysharjoittelun osalta sääntö kertoo aerobisen ja anaerobisen harjoittelun suhteen. 80 % prosenttia tulisi olla aerobista, peruskuntoa kehittävää harjoittelua ja 20 % tehokkaampaa hapenottokykyä sekä vauhdinsietokykyä kehittävää harjoittelua.

Se, miten kaava osoitti pätevyytensä juuri Terwamaratonilla, löytyy tulosluettelosta rivien välistä. Mukana oli myös tänä vuonna Trainer4You:n valmentajien valmennettavia. Osa heistä ensimmäistä kertaa, osa jo kokeneena harjoittelijana. ”Summary” tuloksista oli se, että valmennettavat, jotka ovat ”uskaltaneet” noudattaa valmentajan ohjeita harjoituskauden sekä viimeistelyviikkojen aikana, menestyivät omiin tavoitteisiin suhteutettuna paremmin kuin he, jotka ohjeista huolimatta harjoittelevat liian paljon. Ja kovaa!

Uskallus syntyy omassa mielessä!

On erittäin mielenkiintoista huomata, miten asiakkaat ovat erilaisia myös psyykeeltään. Osa heittäytyy valmennussuhteeseen luottaen valmentajaan 100%:sti. Osa haluaisi, mutta ei kykene luottamaan ohjeisiin, vaan varman päälle tekee hieman enemmän ja kovempaa kuin mitä valmentaja on ohjeistanut. Kyseessä voi olla joko pyrkimys voittaa luottamus valmentaa kohtaan tai heikko itsesäätelykyky.

Vahva itsesäätely, menestyjän ominaisuus!

Sekä kilpailussa, että pitkällä harjoituskaudella tarvitaan erityisesti omien tunteiden, ajatusten, mielialojen, että fyysisten toimintojen säätelyä. Pelkät menestysreseptit valmentajan kirjoittamana harjoituskalenteriin eivät johda menestykseen, mikäli ohjeita ei uskalleta noudattaa. Huono itsesäätely johtaa harjoituskaudella ravitsemuksellisiin repsahduksiin tai esimerkiksi kaiken harjoittelun lamaantumiseen yhden harjoituksen jäädessä väliin. Ennen päätapahtumaa heikko itsesäätely johtaa yliharjoitteluun ja levon laiminlyöntiin. Itse tapahtumassa taas liian reipas alkuvauhti tai oman kilpailustrategian laiminlyönti ovat merkkejä heikosta itsesäätelystä.

Ei virheitä, vaan oppimiskokemuksia!

Valmennettavan epäonnistuminen on suora palaute sekä valmentajalle että valmennettavalle. Jotta tilanteesta opittaisiin yhdessä ja jatkossa vältettäisiin samoissa tilanteissa epäonnistuminen, tulee valmennettavan kanssa istua mahdollisimman pian alas ja kerrata tapahtumien kulku. Yhteinen näkemys sekä johtopäätökset tukevat tulevaisuudessa itsesäätelyä ja johtavat menestykseen! Jokainen haluaa oppia ja menestyä. Menestys tulee kuitenkin ennen työtä vain sanakirjassa.

Menestyminen on kestävyyslaji!

Sporttisin terveisin,

Lasse Seppänen

Työ vie, työntekijät vikisee?

Suomalaiset antavat hyvinvoinnilleen arvosanaksi kahdeksan miinus. Hyvinvointia lisäävät etenkin ystävien kanssa vietetty aika ja lepo, joille ei kuitenkaan koeta jäävän tarpeeksi aikaa työnteolta. Kyseiset tiedot ovat otteita Terve.fi:n toteuttamasta, laajasta hyvinvointibarometrista, johon osallistui 6500 suomalaista!

Verkkomedia Terve.fi:n toteuttamasta tutkimuksesta vastannut Mika Nevalainen arvelee, että arvosana kertoo suomalaisten työorjentuneisuudesta. "Pitää kuitenkin muistaa, että työ ei pelkästään kuluta voimia, vaan antaa myös iloa ja mielihyvää", toteaa Nevalainen. Tutkimukseen osallistuneista n. 40 % antaa työtilanteelleen kouluarvosanaksi 8-10. Työn vastapainoksi suomalaiset kaipaavat kuitenkin lepoa ja aikaa ystävien kanssa. Alle puolet vastanneista koki ehtivänsä lepäämään ja tapaamaan ystäviään riittävästi.

Noin 80 prosenttia vastaajista piti ystäviä merkittävimpinä ihmissuhteinaan, kun taas perheen ja läheisten

merkitys kasvoi silloin, kun terveydessä tapahtui jotain dramaattista. Vain hieman yli kolmannes vastaajista koki aikansa riittävän hyvin sosiaalisten suhteiden hoitamiseen. Aikapula oli myös suurin este harrastusten, liikunnan sekä muun vapaa-ajan viettämisen osalta.

Niin. Elämä on valintoja: Jos työpäivä vie vuorokaudesta kolmanneksen (8 h) ja nukkuakin pitäisi riittävästi palautuakseen n. 7-8 tuntia, voidaan karkeasti arvioida vapaa-ajan määräksi jäävän yhden kolmanneksen kokonaistuntiannoksesta (8 h/24 h). Siitä erinäisiin velvollisuuksiin kuten työmatkoihin, kotitöihin, lasten kuskaamisiin ja ruokailuihin voidaan arvioida kuluvat 2-4 tuntia. Loppuaika kuluukin sitten ruudun ääressä, kun tiedetään suomalaisten katsovan televisiota keskimäärin 3-4 tuntia päivässä. Joidenkin tutkimusten mukaan isät viettävät aikaa lastensa kanssa keskimäärin n. 4-7 minuuttia päivässä. Ovathan nuo tunnit niin kortilla, ettei niistä riitä aikaa lapsille, perheelle, ystäville, saati sitten liikunnalle ja muille harrastuksille?!

Pah, sanon minä:)

Vatsatreenin lyhyt oppimäärä: Osa 3

Vatsatreeniteema huipentuu pieneen liikeanalyysikimaraan, josta saat toivon mukaan vinkkejä keskivartalosi kiusaksi:)

1. Rutistukset

Matolla tai laitteessa tehtävistä ylävartalon nostoista ja lähennyksistä lantioon käytetään nimitystä rutistukset. Liikkeitä tehtäessä oleellista on selkärangan pyöristäminen, jolloin suoran vatsalihakset lähtö- ja kiinnityskohdat lähestyvät toisiaan. Alaselän painaminen alustaan ja leuan pitäminen kiinni rinnassa tehostaa rangan pyöristymistä.

Kun jalat ovat tuettuina aktivoituvat jo muutenkin vahvat sekä kireät lonkan koukistajat, joten jalat kannattaa siis pitää vapaana, vatsalihasten työtaakan lisäämiseksi. Lonkan koukistajat voi ”pelata pois pelistä” koukistamalla lonkat valmiiksi (esim. nostamalla jalat penkille), jolloin dynaamisen työn tekee yksinomaan suora vatsalihas.

Rutistuksissa riittää kun hartiat ja yläselkä irtoaa alustasta sekä ranka pyöristyy. Alaselän irrotessa alustasta lonkan koukistajat ottavat vallan ja vatsalihasten rooli pienenee. Suorissa rutistuksissa päätyön tekee siis suora vatsalihas ja vinorutistuksessa pääroolissa ovat vinot vatsalihakset suoran avustaessa.

Rutistukset suuren terapiapallon, kaarilaudan tai Bosu -pallon päällä mahdollistavat laajemman liikeradan, jolloin lihas venyy alkuasennossa ja esivenytyksen vaikutuksesta myös supistuu tehokkaammin. Kiikkerä, epävakaa alusta pakottaa lihakset yhteistyöhön, jolloin kehonhallinta ja tasapaino parantuu. Tukipintaa vähentäessä, esim. jalkoja yhteen viemällä, liikkeen haastavuustaso kasvaa ja edistynytkin treenaaja saa lisähaastetta harjoitteluun.

2. Jalkojen ja lantion nostot

Jalkoja ja lantiota nostettaessa aktivoituvat suoran vatsalihaksen alasäikeet ja lonkan koukistajalihakset tehokkaasti. Liike saattaa tuntua myös etureiden lihaksissa, sillä etureiden lihaksista keskimmäinen, suora reisilihas, ylittää polven lisäksi myös lonkkanivelen ja osallistuu näin ollen myös lonkan koukistusliikkeeseen.

Jalkojen nostot roikkuen, vatsadippi ja lantionnostot maaten ovat haastavia, edistyneen kuntoilijan liikkeitä. Liikkeelle pääsee helpomminkin mm. tekemällä selin makuulla polvien rullausliikettä vatsan päälle ja ”pyöräilemällä” kyynärnojassa tai selin makuulla.

Suorien vatsalihasten alaosalla on tärkeä rooli yhdessä poikittaisen vatsalihaksen kanssa lannerangan tukijana ja lannenotkon ”kontrolloijana”. Yleisesti vatsalihasten alaosat ovat selvästi yläosaa huonommassa kunnossa, joten lantionnostoja ja jalkojen nostoja olisi syytä lisätä rutistusten kustannuksella. Liikkeitä tehtäessä on keskityttävä alaselän pyöristymiseen ja selän ”notkistumista” lähtöasennossa on syytä välttää, jotta selkävaivoilta vältytään.

3. Vartalon kierrot ja sivutaivutukset

Kiertoliikkeillä aktivoit siis niin vinot vatsalihakset, suorat selkälihakset kuin suoran vatsalihaksenkin. Unohtaa ei sovi myöskään positiivista vaikutusta liikkuvuuteen!

Kiertoja on hyvin erilaisia. Laajat, rauhalliset kierrot esim. keppi niskassa vaikuttavat positiivisesti selkärangan liikkuvuuteen. Nopeat, suppealla liikeradalla tehdyt kiertoliikkeet ovat ns. stabiloivia eli syviä, asentoa ylläpitäviä selkä- ja vatsalihaksia aktivoivia kiertoja. Ne vahvistavat vinojen vatsalihasten lisäksi myös suorien selkälihasten syviä lihaksia sekä poikittaista vatsalihasta, joten niillä on positiivinen vaikutus selän ja lantion ryhtiin. Kiertoliikkeitä on hyvä tehdä eri alkuasennoissa; seisten, istuen ja maaten. Oleellista on hallittu, oman liikkuvuuden rajoissa toteutettu kierto sekä luonnollinen hengitysrytmi liikettä tehtäessä.

Vinorutistuksissa oleellista on vastakkaisen olkapään ja lonkan lähentäminen toisiinsa. Ajatukset kannattaa keskittää voimakkaaseen kiertoon ja kyljen nostamiseen kohti lonkkaa.

Sivutaivutukset käsipainoilla, selkäpenkissä tai pallolla vahvistavat nelikulmaisen lannelihaksen lisäksi myös suoria selkälihaksia ja vinoja vatsalihaksia.

4. Staattiset pidot ja napakat kierrot

Toiminnan kannalta staattiset pidot ovat siis tärkeitä. Pysyttely selkä suorana punnerrusasennossa tai kyynärnojassa aktivoi tehokkaasti vatsalihaksia, eritoten poikittaista vatsalihasta, jonka merkitys selän hyvinvoinnin ja ryhdin kannalta on merkittävä. Edellä mainitut liikkeet aktivoivat tehokkaasti myös etummaista sahalihasta, jonka tehtävänä on lapaluun stabiloiminen punnerrusliikkeitä tehtäessä. Vahvistuessaan se estää lapaluita ”siirrottamasta”, jolloin ylävartalon ryhti parantuu.

Poikittaisen vatsalihaksen aktivoitumista voi tunnustella suoran vatsalihaksen ulkopuolelta. Kun vedetään napaa kohti selkärankaa ja hengitetään samanaikaisesti ulos, tavoitellaan poikittaisen vatsalihaksen ”kovettumista” suoran vatsalihaksen pysyessä rentona. Tällöin aktivoitumisjärjestys on oikea, syvät lihakset työllistyvät ennen pinnallisia ja voidaan lähteä tekemään tehokkaasti sekä turvallisesti esimerkiksi rutistusliikettä. Tavoitteena on säilyttää selän luonnollinen notko liikkeen aikana. Tavoitteen toteutumista voi tunnustella vaikkapa harjoituskaverilta laittamalla käden lanneselän alle. ”Paine” kämmenselässä ei saisi kasvaa, jotta pinnalliset lihakset eivät veisi ”koko pottia” liikkeestä.

Vatsatreenin lyhyt oppimäärä: Osa 2

Vatsa timmiksi!

Vatsalihakset vaativat kehittyäkseen säännöllistä, ylikuormittavaa ja nousujohteista harjoittelua, mutta myös riittävästi palautumista. Niitä ei kannata harjoittaa jokaisen treenikerran yhteydessä. Keskitä harjoittelu 2–3 tehokkaaseen harjoituskertaan viikossa. Jos vatsalihasten kehittäminen on korkealla ”arvoasteikossasi”, voit sijoittaa niiden harjoitusliikkeet treenikerran alkuun, jolloin jaksat tehdä liikkeet keskittyneesti ja tehokkaasti.

Muista kokonaisuus

Keskivartalon lihaskuntoharjoittelussa tulee ennen kaikkea muistaa lihasten tasapainoinen harjoittaminen. Harjoituskokonaisuuteen kuuluvat vartalon koukistukset eli vatsalihasliikkeet, vartalon ojennukset eli selkälihasliikkeet, vartalon kierrot ja sivutaivutukset. Muista myös venytellä vatsalihaksia.

Jaa treeni fiksusti

Jos harjoitat kaikki keskivartalon lihakset samalla treenikerralla, valitse yksi harjoitusliike suoralle vatsalihakselle, yksi vartalon kiertoliike, yksi sivutaivutussuuntainen liike sekä yksi selän ojennusliike.

Jos haluat lisätä harjoitusliikkeiden ja kuormituksen määrää, voit jakaa keskivartalotreenin kahdelle päivälle, jolloin toisena päivänä kuormitat suorat ja vinot vatsalihakset ja toisena vartalon ojentajat eli suorat selkälihakset ja nelikulmaisen lannelihaksen. Tällöin voit hyvin valita kaksi liikettä kullekin lihasryhmälle.

20 toistoa riittää

Tee kutakin liikettä 2–4 sarjaa. Sarjassa noin 10–20 toistoa. 20 toistoa pidemmissä sarjoissa mennään jo puhtaasti lihaskestävyyden puolelle, jolloin lihaksen koko ja voimaominaisuudet eivät juurikaan kasva. Jos teet liikkeitä lisäpainoilla, toistomäärä on pienempi, mutta muista, että selkäranka kuormittuu helposti liikaa.

Tee myös hyötyliikkeitä

Harjoittelussa kannattaa korostaa toiminnallisia liikkeitä, joista on hyötyä arkipäiväisessä elämässä. Näitä ovat vartalon kiertoliikkeet, staattiset pidot ja vatsalihasten alaosien harjoitteet.

Vatsatreenin lyhyt oppimäärä: Osa 1

Litteä vatsa, erottuva pyykkilauta ja kapea vyötärö – nämä ovat monen liikkujan tavoitteita kesän kynnyksellä. Vatsalihasten harjoittaminen kannattaa paitsi puoleensa vetävän ulkonäön, myös selän hyvinvoinnin kannalta, sillä vahvat vatsalihakset vaikuttavat keskivartalon ryhtiin ja lihastasapainoon.

Tunne vatsalihaksesi

Jotta tiedät, millaiset liikkeet vaikuttavat mihinkin keskivartalon lihakseen, tutustu tarkemmin niiden anatomiaan.

Suora vatsalihas

Sixpack on oikeasti ”eightpack”. Suora vatsalihas sijaitsee rintalastan ja häpyluun välissä. Sen tehtävänä on selkärangan pyöristäminen. Lihas on jaokkeinen ja keskilinjassa sen jakaa oikeaan ja vasempaan puoliskoon vahva sidekudoksinen kalvo, linea alba. Lihaksen jakaa vielä poikittain kolme jännevyöhykettä, joten pyykkilauta koostuu siis neljästä parista jaokkeita.

Treenivinkit suoralle vatsalihakselle:

• Älä työnnä jalkoja tuen alle
• Ylävartaloa nostettaessa älä nouse istumaan saakka, vaan pidä ristiselkä alustassa koko liikkeen ajan
• Pidä leuka lähellä rintaa ja rutista selkäranka mahdollisimman pyöreäksi

Ulompi vino vatsalihas

Ulompi vino vatsalihas on pinnallisin kolmesta päällekkäisestä vatsalihaksesta. Se kulkee alimmista kylkiluista kiinni vastakkaiselle puolelle lantioon ja saa supistuessaan aikaan vartalon kiertymisen sekä on mukana vartalon koukistuksessa ja sivutaivutuksessa.

Sisempi vino vatsalihas

Sisempi vino vatsalihas on keskimmäinen vatsan sivuseinämän kolmesta lihaksesta. Se kulkee lonkkaluusta kiinni vastakkaiselle puolelle kylkiluihin ja tekee päätyökseen vartalon kiertoa sekä avustaa vartalon koukistuksessa ja sivutaivutuksessa.

Ulompi ja sisempi vino vatsalihas toimivat kineettisenä lihasparina, koska niiden lihassyyt kulkevat samaan suuntaan. Kun lihakset työskentelevät yhtä aikaa, tapahtuu vartalon kiertyminen.

Treenivinkit vinoille vatsalihaksille:

• Keskity voimakkaaseen kiertoon lähentämällä vastakkaista lonkkaa ja olkapäätä
• Tee kierto eri alkuasennoissa; istuen, selin makuulla ja seisten
• Tee rauhallisia, laajoja kiertoja liikkuvuutesi kehittämiseksi ja pieniä, napakoita kiertoja vahvistaaksesi vatsa- ja selkälihaksiasi

Poikittainen vatsalihas

Poikittainen vatsalihas sijaitsee syvimmällä vatsan sivuseinämässä, lähtökohtanaan kylki- ja lonkkaluu sekä lanneselän kalvorakenne ja kiinnityskohtanaan suoran vatsalihaksen jännetuppi. Poikittainen vatsalihas säätelee vatsaontelon painetta ja litistää vatsaa eli toimii vatsanseudun horisontaalisena jännittäjänä. Hyväkuntoinen poikittainen vatsalihas tukee lannerankaa edestä ja estää vatsaa ”pömpöttämästä” ja lannenotkoa korostumasta. Poikittainen vatsalihas työskentelee oikein aktivoituna muun muassa staattisissa pidoissa.

Treenivinkit poikittaiselle vatsalihakselle:

• Vedä napaa kohti selkärankaa kun kokoat keskivartalon ennen varsinaista liikettä
• Säilytä luonnollinen notko lanneselässä liikkeen aikana
• Hengitä voimakkaasti ulos liikkeen yhteydessä
• Suosi pieniä, napakoita kiertoja ja staattisia pitoja
• Voit tunnustella poikittaisen vatsalihaksen jännittymistä suoran vatsalihaksen sivulta, kyljestä. Pyri pitämään suora vatsalihas rentona.

Treeniliikevinkki: Yhden jalan kyykky kulmasoudulla

Toiminnallisuus tuntuu olevan päivän sana treenaamisessa ja on hienoa nähdä yhä useamman soveltavan functional training -ideologiaa harjoittelussaan. Koulutustemme pääkallopaikassa, Liikuntakeskus Hukassa, voi ympärilleen katsellessaan nähdä useammankin henkilön toteuttavan toiminnallisia liikkeitä samanaikaisesti. Lienevätkö saaneet vaikutteita koulutuksistamme, hankkineet valmennuspalveluja personal trainereiltamme tai lukeneet kirjaamme Functional training - toiminnallisempaa lihaskuntoharjoittelua? Joka tapauksessa Hukka lienee treenaajien osalta edelläkävijä tässä suhteessa:)

Kyseisten treenaajien innoittamana pläjäytän taas muutaman toiminnallisen treeniliikevinkin kehiin viikonloppuasi rikastuttamaan, ole hyvä!

Yhden jalan kyykky kulmasoudulla

Kohdistus: yläselän lihakset, hauikset, reiden etuosan lihakset, pakaralihakset

Suoritusohje:

· ota käsipaino toiseen käteesi. Aseta toinen jalka (käsipainon puoleinen) vartalon taakse penkille ja tue vapaalla kädellä etummaisen jalan polvesta

· nojaa ylävartaloa selkä suorana eteen

· laskeudu hitaasti kyykkyyn ja anna käsipainoa pitelevän käden ojentua kohti lattiaa

· ojentaudu ylös kyykystä ja vedä samalla käsipaino olkapääjohtoisesti kohti kylkeä

Yksin olemme hyviä – Mutta yhdessä olemme parhaita!

Valmentajamme saivat erään yritysvalmennuksen päätöstilaisuudessa asiakkailta kortin sekä kimpun ruusuja. Tunnustuksessa oli kyse hyvin onnistuneesta valmennuksesta, jonka päätöstilaisuudessa saimme todeta kaikkien valmennettavien pudottaneen Kehon ikäänsä, osan jopa useita vuosia.

Tulokset syntyvät luovassa ja rennossa ilmapiirissä!

Ruusujen värin (oranssi) asiakas oli valinnut, kuinkas muutenkaan kuin Trainer4You:n yrityksen värien mukaan. Kortin teksti oli puhutteleva; Yksin olemme hyviä – mutta yhdessä olemme parhaita! Arvokkain palaute valmentajille piiloitteli juuri kunnianosoituksen (ruusut ja kortti) sanomassa. Ilman isoja oivalluksia ja rentoa suhtautumista muutosten ylläpitäminen on varmasti hankalaa. Valmennettavat itsekin ihmettelivät, kuinka helppoa ja mukavaa säännöllinen liikunta ja itsestään huolenpitäminen voi olla.

Pienet, mutta ratkaisevat muutokset!

Kevyt kävelylenkki päivittäin, venyttelyä lenkkeilyn ja työn lomassa, yksi säännöllinen lihaskuntoharjoitus viikossa sekä tiedon lisääntyminen valmennuksen aikana. Näistä pienistä puroista syntyy iso virta, kunhan purojen annetaan virrata riittävän pitkään!

Kun teot ja muutokset ovat riittävän pieniä ja oman mielen uudelleen kouluttaminen toteutetaan "pehmein hansikkain", syntyy loppusynteesinä ilmaveivauksia sekä arjen –flow tiloja.

Tulokset ovat luettavissa usein rivien välistä!

Pelkät numeraaliset tulokset saavat projektin onnistumisen tuntumaan usein valjulta. Pitäisikin kiinnittää tulosten lisäksi enemmän huomiota osallistujien asennemuutokseen, oivalluksiin sekä sitoutumiseen. Kyseisessä valmennuksessa valmentajamme palkittiin ruusuilla, eikä millä tahansa ruusuilla, vaan valmennustalomme väritykseen stemmaavilla kukkasilla. Kortin tekstikin oli syntynyt henkisen oivalluksen, sitoutumisen sekä osalla myös asennemuutoksen tuloksena.

Yksin olemme hyviä – Mutta yhdessä olemme parhaita!

Mikäli valmentaja tuijottaa liikaa numeraalisia tuloksia ja asiakkaan harjoitusohjelmassa ei ole sopivasti väljyyttä, niin tuloksena syntyy usein vain sarja suorituksia. Ne jäävät tällöin vain fyysisiksi, kun parhaimmillaan tulokset voivat tuntua mielessä ja ihmissuhteissa asti.

Valmennusterveisin,

Lasse Seppänen

Jo tutuksi tullut vierailijakirjoittaja ja Trainer4You Oy:n koulutuspäällikkö sekä Oulun paikallisyksikön johtaja.

Viikon treeniliikevinkki: Vartalon ojennus vaakasoudulla

Morjens!

Oma toiminnallinen aamutreeni innosti taas tarjoamaan treeniliikevinkkejä funkkistyyliin. Ohessa mukava yhdistelmäliike niin ala- kuin yläselän lihaksillekin. Takareidet ja pakaratkin saavat oman osansa duunikuormituksesta. Mars salille:)

Vartalon ojennus vaakasoudulla kahdella/ yhdellä kädellä

Kohdistus: Suorat selkälihakset, yläselän lihakset ja hauikset

Suoritusohje:

· Asetu päinmakuulle jumppapallon päälle ja ota taljakahva käteesi (myötä- tai vastaote) ristikkäistaljan alarissasta

· Alkuasennossa kädet ovat suorina vartalon edessä

· Tee samanaikaisesti selän ojennus- ja vaakasoutuliikettä ojentamalla selkää kaarelle ja vetämällä taljakahvaa kohti rintakehän alaosaa

· Palauta ylävartalo hitaasti pallon pintaan ja kädet jarrutellen alkuasentoon

Olemisen sietämätön keveys

Hermot ovat kireällä: Hikeä pukkaa ja verenpaine on varmaan kaakossa. Uni ei meinaa tulla ja paikoillaan on vaikea pysyä! Miksikö? No siksi, että ei ole kiirettä, ei paukkuvia deadlineja, eikä puhelinkaan pirise jatkuvasti.

Olen koettanut delegoida hommia, antaa vastuuta ja sanoa ei. Ja mikä on lopputulos? Väljempi kalenteri, inhimillisempi aikataulutus ja enemmän aikaa kehitys- ja hallinnointitöihin. Paniikki! Eikö minua enää tarvita? Olenko totaalisesti unohdettu? Vanha kehäraakkiko ma oon?

On se ihmeellistä: Silloin kun duunia on paljon ja aikataulut ovat tiukat, töitä on mukamas liikaa! Silloin taas kun aikataulut ovat väljemmät, töitä voisi olla enemmän! Milloin sitten on se hyvä hetki? Kerrothan, jos tiedät!

Ainakaan allekirjoittanutta eivät työt pelota eivätkä stressaa. Ainoastaan tekemättömät työt ja tekemättömyys.

Olemisen sietämätöntä keveyttä opetellen,

T: Riku

Elämä on joukkuepeliä!

Viikonloppu kului jalkapallokentän laidalla. Pojallani oli vuotta vanhemman paikallisjoukkueen järjestämä jalkapalloturnaus. Tiukkoja pelejä oli kaiken kaikkiaan kuusi. Ja viikkoon niitä mahtui turnaus sekä sarjaspelit yhteenlaskettuna yhteensä kahdeksan. Ja huomenna taas mennään sarjapelin muodossa Virpiniemeen. Reipasta!

Tunneskaalaa laidasta laitaan

Pelejä oli taas kerran mukavaa seurata. Omat pelivuodet tulivat väistämättä mieleen ja joukkueen tunnelmaan oli helppoa samaistua. Yhteen turnaukseen, tai itse asiassa yhteen peliin, saattaa mahtua koko tunneskaalan vaihtelu riemusta pettymykseen, vihasta rakkauteen ja häpeästä ylpeyteen...

Peli opettaa

Olen iloinen siitä, että lapseni harrastavat urheilua, ja nimenomaan joukkueurheilua. Poikaa siis harrastaa fudista ja tyttö muodostelmaluistelua. Jo pelkästään toimiminen joukkueen jäsenenä kasvattaa ja kehittää. On opittava toimimaan ryhmässä, odottamaan vuoroaan, huomioimaan myös kaverit, ottamaan vastuuta ja luottamaan muihin. Menestyminen joukkueena vaatii vielä roolituksen natsaamista, kunkin pelaajan onnistumista oman vastuualueensa hoitamisessa, saumatonta yhteispeliä sijoittumisessa ja ajoituksissa, lähes telepaattista kommunikointia, tiivistä tiimihenkeä sekä ehtymätöntä enegiaa pelistrategian noudattamiseksi.

Hyvä joukuepelaaja

Hyvä joukkuepelaaja on erityisen motivoitunut: Motivoitunut harjoittelemaan, elämään urheilijan elämää ja kehittämään itseään kohti unelmaansa ja päämääräänsä. Hän on kunnianhimoinen hiomaan yksilöllisiä taitojaan, joilla auttaa joukkuettaan menestymään. Hyvä joukkuepelaaja on sopivasti ahne ja itsekäs, mutta ainoastaan auttaakseen joukkuettaan, ei saavuttaakseen henkilökohtaista glooriaa muiden joukkueenjäsenten kustannuksella.

Huippusuorituksen takana on muidenkin onnistuminen

Huippuunsa hiotun suorituskyvyn taustalla on "yksinkertainen" kaava: P=[(A–A’) x (M!M’)] + (D!D’) +L, jossa P= suoritus, A = pysyvä kyky, A’ = hetkelliset kykyyn vaikuttavat tekijät, M = pysyvä motivaatio, M’ = hetkelliset motivaatiotekijät, D = tavanomainen vaikeusaste, D’ =hetkelliset vaikeuteen liittyvät tekijät ja L = onni/ sattuma. Kun pysyvä motivaatio, kyky ja taitotaso ovat tarpeeksi korkealla tasolla, kykenee joukkue voittamaan huonollakin pelillä vastustajiaan. Kun vielä hetkelliset tekijät, motivaatio, fyysinen kyky ja taitotaso, natsaavat yhteen ja onni on myötä, voi tuloksena olla Granlundmainen ilmaveivi tai Immosmaiset maalitalkoot! Niiden takana on kuitenkin aina myös joukkueen onnistuminen. Ilman luottamusta maalivahtipeliin ja puolustukseen, ei hyökkäyksellekään avaudu paikkoja ja tilaa hyökkäyspäässä. "Kun jokaisella on ratkaiseva rooli kunnianhimoisessa joukkueessa => Menestys!"

Tunteita turvallisessa ympäristössä

Joukkuepeli on kuin elämä pienoiskoossa pikakelattuna: Menestyminen vaatii sitoutumista, pitkäjänteisyyttä ja joukkuepeliä. Jokaisen yksilön on noudatettava yhteistä pelistrategiaa saavuttaakseen oman paikkansa joukkueessa ja kyetäkseen auttamaan joukkuettaan voittamaan. Itse peli edellyttää kestävyyttä, malttia, rohkeutta, pelikuria, vastuun ottamista ja jakamista, rohkeutta ja nöyryyttä, itseluottamusta sekä kaverin kannustamista...

Joukkuepelissä pääsee elämään onnistumiset, pettymykset, ilon sekä agression turvallisessa ympäristössä: Missä muualla sitä saa syleillä ja hyppiä kaverin kaulaan kuin maalia tai mestaruutta juhlittaessa? Ja missä muualla voidaan törmäillä, painia ja jopa nyrkkeillä vastustajan kanssa ilman sen suurempia jälkiseuraamuksia?

Säännöt luovat raamit

Joukkuepeleissä on kuitenkin tarkat säännöt, joiden noudattamista valvoo tuomari. Myös valmentajilla sekä jokaisella pelaajalla on vastuu omasta tekemisestään. Jos pelaaja lämpeää liikaa tai rikkoo sääntöjä, on seurauksena rangaistus eli vastustajan hyöty, joka konkretisoituu ylivoimana, vaparina, rankkarina tms. Virallisten sääntöjen lisäksi pelaamista ohjaavat myös ns. kirjoittamattomat säännöt. Ne pitävät törkeydet ja ylilyönnit kurissa. Muun muassa vaalivahtiin ja vastustajan huippuyksilöihin ei kajota ilman rangaistusta. Sen tietävät kaikki, jotka ovat jotain pelanneet.

Elämä on laiffii frendien messis!

Elämä on joukkuepeliä! Siinä menestyminen edellyttää samoja joukkuepelin lainalaisuuksia. On sitouduttava sääntöihin, yhteisiin toimintamalleihin ja oman "pelipaikan täyttämiseen". On oltava pitkäjänteinen, motivoitunut ja työteliäs. Sopiva määrä positiivista ahneutta ja kunnianhimoa muita kanssaihmisiä unohtamatta auttaa selviytymään arjesta. Omien vahvuuksien vahvistaminen ja hyödyntäminen sekä heikkouksien paikkaaminen sekä vahvistaminen vie eteenpäin tulevia taistoja ajatellen. Joukkueena pelaaminen konkretisoituu esimerkiksi liikenteessä, työyhteisössä sekä vaikkapa luonnonkatastrofissa: Niissä tarvitaan saumatonta yhteispeliä, johtajuutta, oman roolin täyttämistä, uhrautumista joukkueen eteen sekä uskoa paremmasta huomisesta.

Täytä oman elämäsi Ruutu!

Suomen upean joukkueen ja Maailmanmestaruuden innostamana kannustan Sinua kiinnittämään tällä viikolla huomiota omiin joukkuepelaajan taitoihisi! Oletko Sinä Koivumainen johtajatyyppi, Pihlstöm -tyylin työmyyrä, Komarovmainen hämmentäjä vai Immosmainen ratkaisija?

Laskukaavan taustalla Jarmo Riskin luento liikuntalääketieteen päivillä 2011 ja lähde: DarleyJ.M., GoethalsJ.R. People’sanalysesof the causesof ability-linkedperformance. Kirjassa BerkowitzLeonard (toim.) Advancesin Experimental Social Psychology, vol. 13. Orlando: AcademicPress, 1980

Kuva: Riku Aallon arkisto. Jo hieman vanhempi kuva Kokkola Cupista.

Karvainen arkitreenari vol 2: ”Ei ole koiraa karvoihin katsomista!”

Aloitettiinkin eilen meidän pienimmäisenkin kanssa harrastustoiminta. Siis tuon meidän karvakorvan toko eli tottelevaisuuskoulutus. Edellispäivänä kävimme 10 –vuotiaan tyttäremme kanssa vielä kuulemassa parituntisen luennon koiran kasvattamisen sekä kouluttamisen perusperiaatteista.

Voittajat rakastavat valmistautumista!

Saimme siellä hyvät ohjeet ensitapaamiselle: Sopivasti nälkäinen koira, taskut täynnä herkkupaloja, lempi lelu mukaan, lämpimän ilman sattuessa runsaasti vettä ja juomakuppi sekä pahimmat höyryt pihalle pikku lenkillä ennen koulutukseen tuloa. Toimimme ohjeiden mukaisesti.

Intoa enemmän kuin järkeä!

Saavuimme siis paikalle pienen lenkin kautta taskut pullottaen ja koiruus maha muristen. Talutushihna kiristyi ja halu päästä leikkimään toisten koirien kanssa konkretisoitui riehakkaana hyppimisenä, läähätyksenä sekä yltyvänä vikinänä. Koiria ei saanut kuitenkaan päästää toisiaan villitsemään ja nuuhkimaan. Se aika oli vasta treenien jälkeen.

Salliva ja välittävä ilmapiiri

Ekoissa toko –treeneissä harjoittelimme kontaktin ottamista, leikkimistä, istumista sekä luokse tuloa. Pikkukoiruudet selvisivät mielestäni tehtävistä hienosti. Tehtävät olivat suhteellisen helppoja, niitä oli sopivan vähän ja ilmapiiri oli lämpimän suvaitsevainen. Virheet sallittiin eikä epäonnistumisista rankaistu. Onnistumista sen sijaan kehuttiin, paijattiin, palkittiin ja iloittiin yhdessä!

Mielen syövereistä

Luennolta mieleeni jäi etenkin ohjeet koiran sopusuhtaisuuden arvioimisesta: Kädet kylkiin ja niiden liikuttelua edestakaisin. Helppoa! Jos kylkiiluut tuntuvat selvästi on koira sopusuhtainen. Jos taas eivät, on koira liian lihava. Jos taas kylkiluut törröttävät, on koiruus aliravittu. Vyötärön täytyy erottua selvästi, eikä vartalo saa olla tasapaksu pötkylä. Ylipainosta näet seuraa terveydellisiä ongelmia, muun muassa lonkkavaivoja.

Ravitsemus kuntoon!

Keskustelimme myös koiriemme ravitsemuksesta. Aikuiselle koiralle ruokaa pari kertaa päivässä, pennulle taasen kolmesti. Koosta riippuen jotakuinkin desin verran kuivanapsuja sekä runsaasti vettä. Makkaroita, leikkeleitä, nakkeja ja herkkuja vain kohtuullisesti. Ja niiden energiamäärä pois seuraavalta aterialta, muuten kaverista tulee pullukka. Eikä kukaan halua koiransa näyttävän tasapaksulta pökkelöltä, eihän!?

Edustuskämppä, kiiltävä auto ja ränsistynyt kroppa?

Jep jep. Koiran täytyy olla linjakas. Auton täytyy kiiltää. Ja kämpän täytyy säteillä. Mutta oma kroppa, terveys ja hyvinvointi ovat tabuja! Kuinkahan koiranomistaja tai –kouluttaja suhtautuisi kommenttin, ”sulla on tainnut jäädä penturuokinta päälle”? Tai testiin, jossa käsiä liuútellaan pitkin kylkiä ja todetaan liikakiloja uuman muodoista? Peilin edessä hyppiminenkin menee samaan kastiin edellisen kanssa.

Tee niin itsellesi, kuin teet koirallesi – vai miten se nyt oli?

On hienoa, että omasta koirasta pidetään hyvää huolta. On upeaa, että koiria koulutetaan positiivisen johtamisen mentaliteetilla. On hienoa, ettei pentukoiralta vaadita enempää kuin terhakkaalta pikkuvesseliltä voidaan vaatia. Vielä hienompaa olisi, jos me omistajat ja koirattomatkin lajitoverimme noudattaisivat samoja terveellisen ravitsemuksen, aktiivisen elämäntavan sekä positiivisen vuorovaikutuksen periaatteita omassakin elämässään!

Pidä huolta itsestäsi, näin koirasikin saa aktiivisen elämänkumppanin!

T: Riku

Rikastavan vuorovaikutuksen kulttuuri

Vierailijakirjoittaja Lasse Seppänen on Trainer4You:n koulutuspäällikkö ja Oulun toimipisteen yksikönjohtaja.

Kohtaan työssäni päivittäin paljon vuorovaikutustilanteita. Niin varmasti Sinäkin!? Säntäämme niihin usein hyvinkin oman näköisellä tavallamme. Olemmehan ihmistyypeiltämme hyvin erilaisia. Sen lisäksi olemme saaneet vaikutteita ympäriltämme vuorovaikutukseen sekä omaan ajatteluun. Lisäksi meillä jokaisella on oma arvomaailmamme, uskomusjärjestelmämme sekä tavoitteemme, jotka omalla optimaalisella tavalla johdattelevat vuorovaikutustilannetta. Halusimmepa tai emme!

Vuorovaikutus vaikuttaa

Joskus saatamme törmätä vuorovaikuttaessamme tilanteisiin, jotka jättävät meihin pysyvän jäljen. Arvot määrittävät pitkän aikavälin mukautumisvaikutukset kyseisiin tilanteisiin. Joskus vuorovaikutustilanteen akuutti vaikutus saa meidät muuttamaan ajatteluamme hetkeksi, joskus taas lähes pysyvästi.

Aivojumppaa

Työyhteisöjä on monenlaisia. Niissä on hyvin erilaisia persoonia, joilla on jokaisella erilainen tapa hahmottaa asioita ja ihmisiä. Usein vielä ihmiset ja asiat tahtovat mennä käsitteinä sekaisin. Ihmisellä on noin 100 miljardia aivosolua, jotka ovat ristiinkytketty noin 10 miljardilla liittymällä. Jokainen vuorovaikutustilanne, joko ihmisen tai ympäristön kanssa, vahvistaa tiettyjä osia radastoista. Usein toistettuna samanlainen ärsyke saa kyseisen radaston vahvistumaan samalla tavoin kuin lihaksen, kun sen poikkipinta-alaa kasvatetaan. Tämä kasvun laki toimii niin hyvässä kuin pahassa. Mikäli vuorovaikutuksessasi on hyvin paljon luottamukseen perustuvia kohtaamisia, kyseistä ärsykettä koordinoivat radastot vahvistuvat. On siis oleellista muistaa, että kaikilla kohtaamillamme ärsykkeillä on vaikutus, hyvässä tai pahassa.

Olet mitä ajattelet!

Mielenkiintoista on myös oman ajattelun vaikutus aivojen anatomisiin rakenteisiin. Kun ajattelet, aistit tai havainnoit negatiivisia ärsykkeitä, vahvistat jokaisella ärsykkeellä negatiivisuuden keskusta. Positiivisella ajattelulla käy luonnollisesti päin vastoin. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että 3 kuukauden mittaisella jaksolla, jossa koehenkilöt meditoivat 3 kertaa viikossa, aivokuori vahvistui keskimäärin 0.01 – 0.1 millimetriä. Kaiken lisäksi rakenteellinen muutos näkyi mielihyvästä sekä positiivisuudesta vastaavassa keskuksessa. Olet sitä mitä ajattelet ja kannattaa ajatella, mitä kannattaa ajatella. Kannattaa myös ajatella mitä haluaa toisten ajattelevan!

Oman edun tavoittelu lamaannuttaa

Syvällisen neurofysiologisen pohdinnan pointti on se, että sillä on todellakin merkitystä, mitä haluat havaita ja mitä haluat, että muut havaitsevat. Usein heittäydymme vuorovaikutustilanteeseen, kuten itsellämme on tapana. Emme siis ajattele välttämättä lainkaan, kuinka meidän tapamme voi lamauttaa vuorovaikutukseen osallistuvien henkilön ajattelun. Itsekeskeisyys on päämäärän saavuttamisen näkökulmasta yksi yleisimpiä kompastuskiviä. Mitä tärkeämpi asia meille on, sitä yleisemmin syöksymme tilanteisiin liian voimakkaasti, omat tavoitteet edellä. Ja pahimmillaan yhteinen vuorovaikutusrytmi rikkoontuu ja tilanne lamaantuu.

Sijoita vuorovaikutukseen...

Rikastavan vuorovaikutuksen sekä ratkaisukeskeisyyden kulttuuri syntyy vain luottamusta henkivässä ympäristössä. Luomalla moitteettoman oleskelun kulttuuria vaikutat myös muiden hyvinvointiin. Luottamus johtaa inspiroivaan sekä energiseen ajatteluun ja tämä taas luovuuteen.

...lopputuloksena intohimon ilmapiiri!

Luottamuksen, rikastavan yhteisön ja luovuuden myötä syntyy ihmiselle unelmia. Yhteisössä nämä tarkoittavat yhteisiä päämääriä. Päämäärään päästään, jos kiinnostuksen kohteet ovat jaettuina kaikkien osallistujien kesken. Luova yhteisö yhdistettynä haluttuun päämäärään luo intohimon ilmapiirin, jossa jokaisella on halu panna parastaan. Lopputuloksena on iloa, imua ja tuloksia!

Ajattelevin ajatuksin,

Lasse Seppänen

Arvaamattomia arvoja vai arvojen mukaista tekemistä?

Vierailijakirjoittaja Lasse Seppänen on Trainer4You:n koulutuspäällikkö sekä Oulun toimipisteen yksikönjohtaja

Nyt on juuri oikea hetki pohtia sitä, miltä tulevaisuuden haluaisi näyttävän. Kyse on huomisesta, ensi viikosta, ensi vuodesta ja seuraavista vuosikymmenistä. Kyse ei ole halusta haluta, vaan nimenomaan halusta tehdä asioita, joiden haluaisi tulevaisuudessa toteutuvan.

Parempaa elämää pidempään?

Nykyinen sukupolvi on ensimmäinen laatuaan, jonka ei tarvitse ponnistella jatkuvasti "hengissä pysyäkseen", vaan voimme panostaa hyvinvointiimme kukin tavallaan ja omilla resursseillaan. Jos palaamme ajassa taaksepäin noin sadan vuoden verran, oli perheeseen synnytettävä 6 lasta, jotta edes kaksi heistä eläisi yli 40 -vuotiaaksi. Tänään todennäköisyys elää yli 70 -vuotiaaksi on lähes jokaisella. Sata vuotta sitten miehet liikkuivat 4 -5 tuntia enemmän kuin tänä päivänä, naisetkin noin 3 -4 tuntia. Luvut ovat karuja, mutta todellisia.

Huono kunto tappaa varmimmin

On selvää, että visio huomisesta oli erilainen sata vuotta sitten kuin tänään. Satojen vuosien kova pyrkimys hengissä selviämiseen on muuttunut rumasti sanottuna itseään hautaan saattelevaan suuntaan. Ajatus kiiltokuvamaisesta tulevaisuudesta on pelkkä harhainen mielikuva, varsinkin kun vertaamme sitä tämän hetken todellisuuteen: 11 -vuotiasta harrastaa suosituksiin nähden liikuntaa vain 50 %:n verran. 15 -vuotiaissa lukemat ovat heikommat; vain 20 % täyttää liikuntasuositusten minimin. Pahimmalta näyttää työssäkäyvän sekä ikääntyvän sukupolven tilanne, sillä työikäisistä vain n. 10 % ja eläkeläisistä vain alle 5 % kykenee täyttämään terveysliikunnan vähimmäisannoksen. Hallituksen esittämä eläkeiän korotus on siis vain teoreettinen lupaus, sillä harva tulevaisuudessa on 68 -vuotiaana enää työkykyinen.

Ruutu on paras kaveri!

Samaan aikaan kun fyysinen kunto heikkenee, ihmiset etääntyvät toisistaan ja psyykkinen pahoinvointi lisääntyy. Ihmiset eivät osaa enää vuorovaikuttaa toistensa, ainoastaan asioiden kanssa. Silmiin katsominen on ulkoistettu näyttöpäätteelle, käden puristus taas hiirelle. Kaverista ei enää aidosti välitetä, vaan annetaan muiden välittää meidän puolestamme. Tyypillistä tälle ajalle on myös vapaa-ajan optimoiminen. Työkulttuurin hurja tahti jää päälle myös kotona. Vapaa-aika on niin aikataulutettua, että ystävillekin pitää varata kalenterista aika. Liiallinen optimoiminen aiheuttaa haluttomuutta sekä riittämättömyyden tunnetta. Maksimi on siis harvoin optimi!

Jonkun se on maksettava hyvinvointivelkakin!

Nykyinen sukupolvi on perinyt ”tulokset” vanhemmiltaan, jotka ovat verta, hikeä ja kyyneleitä vaatineiden ponnisteluiden myötä pystyneet turvaamaan selviytymisen kurjista oloista. Nämä ansiot ollaan nyt tuhlattu oman navan ympärysmitan kasvattamiseen sekä itsensä viihdyttämiseen. Lisäksi on perustettu lihavuuden vastaisia päiviä sekä komiteoita. Näiden lisäksi olemme ottaneet niin sosiaalista kuin fyysistä velkaa tulevilta sukupolvilta. Tilanne alkaa muistuttamaan Portugalin taloussotkua, jossa veroja pudotettiin, jotta kansa sai pitää hauskaa ja päättäjät nauttivat kansalaisluottamusta. Palkanmaksun aika tulee. Ennemmin tai myöhemmin!

Mitkä ovat Sinun arvomerkkisi?

Toivoisin Sinun miettivän, millaisen perinnön haluat jättää jälkipolville. Ajattelua voit jalostaa esimerkiksi kysymällä itseltäsi: mitä arvoja haluaisit Sinussa tunnistettavan, kun olet kiikkustuolissa ja kerrot 2010 -luvusta lapsenlapsille.

Terveiden arvojen puolesta,

Lasse Seppänen

Supermeininki!

Sain eilen mieluisan paketin. Ystäväni siirtyi vastikään töihin superfoodien pariin. Lupasin testata tuotteita ja etenkin raakasuklaan valmistuspakettia odotettiin kotipuolessa innolla. Hain paketin postista ja availin sitä jännityksellä jo matkalla kotiin. Sieltä löytyi raakasuklaan lisäksi myös Goji –marjoja, Mulpereita ja Maca –jauhetta.

Avarakatseinen skeptikko?

Asenteeni Superfoodeja kohtaan on ollut skeptinen. Toki ravintorikkaat raaka-aineet ovat hyvä asia ja on mielestäni fiksumpaa niellä ravinnetiheää siitepölyä kuin katkuista katupölyä. Lähinnä skeptisyyteni johtuu tietämättömyydestä. Uuteen asiaan suhtautuu helposti hieman negatiivisesti. Lupasinkin mieluusti kokeilla tuotteita, sillä näin niihin olisi pakko tutustua tarkemmin. Ja raakasuklaan valmistuspaketti kuulosti sen verran houkuttelevalta ajatukselta.

Pieni suklaapuoti

Ryhdyin suklaanvalmistushommiin päällystakki päällä heti keittiöön päästyäni. Laitoin kookosöljyn ”sulamaan” vesihauteeseen ja tutkiskelin paketin sisältöä kulmat kurtussa. Innostus mulpereita kohtaan heräsi tuotteeseen tarkemmin tutustuttuani. Sen nimittäin väitetään virittävän tunnelmaa ja halukkuutta...

Kookosöljy oli muuttanut vesihauteessa olomuotoaan nestemäiseksi. Kaadoin sen suurampaan astiaan ja lisäsin sekaan Agave -siirapin sekä kuiva-aineet eli raakakaakaojauheen. Sekoitin ainekset keskenään vesihauteessa astiaa pitäen. Näin sekoittaminen oli helpompaa ja seoksesta tuli juoksevaa, jolloin sen kaataminen annosteluastioihin sujui helposti. Lisäsin annoskuppeihin vielä Goji –marjoja, mulpereita ja mantelilastuja ikään kuin koristeeksi ja makua antamaan. Sitten vain astia pakastimeen ja malttamatonta odottelua, että suklaa kovettuisi ja pääsisimme koeponnistamaan superfood –suklaamme.

Mulperit maistuivat

Katoin odotellessa iltapalapöydän perheellemme. Leivät, jogurtit ja mananmunat saivat tällä kertaa lisämaustetta mulpereista, Goji –marjoista ja Maca –jauheesta. Niitä oli tarkoitus lisätä jogurttiin ja kaakaon sekaan (maca –jauhetta). Malttamaton 3 –vuotiaamme istui jo omalle penkilleen ja tyhjensi mulperi –astian ennen kuin ehdin mainita kokeilevasta ja maistelevasta asenteesta.

Toiset tykkää – toiset ei!

Nostin myös houkuttelevannäköiset raakasuklaakonvehdit pöytään, joihin tyttäremme iskivät kiinni korppikotkan ahneudella. Ilmeet muuttuivat kuitenkin hieman väkinäisiksi ja suklaat jäivät tyttöjen osalta pöytään pienen nakertelun jälkeen. Toisin kävi 12 –vuotiaan urheilijanuorukaisemme kohdalla. Vati konvehteja upposi mieheen lähes kerralla. Suositeltu kerta-annos ylittyi rankasti ennen kuin ehdin muistuttaa muidenkin haluavan maistaa aikaansaannoksiamme.

Sain kuitenkin pelastetuksi yhdet suklaanpalat itselleni ja vaimolleni. Itse luonnehtisin valmistusprosessia helpoksi ja ketteräksi. Sotkua ei syntynyt, mitään ei tarvinnut keittää tai käryttää ja tiskiäkin kertyi vain valmistusastian sekä vispilän verran. Valmistusprosessi kesti vartin ja suklaa oli maistuvaa. Eihän se mitään Fazerin Sinistä ollut, mutta ehtaa ja täyttä tavaraa. Kylmäpuristetut neitsytkookosöljy ja kaakaovoi, Maca – ja Lucuma –jauhe, Himalajan suola sekä Agave siirappi antoivat raakakaakaolle hieman suolaisen, täyteläisen ja tuhdin maun. Goji –marjat ja mulperit toimivat ravinnerikkaina rusinoiden ja riisimurojen korvaajina antamassa lisämakua ja –pureskeltavaa suklaanautinnolle.

Summa summarum - skeptinen avarakatseikko?

Asenteeni superfoodeja kohtaan ei muuttunut yhdellä kerralla vielä kummoisestikaan, mutta raakasuklaamakuelämys oli kokeilun arvoinen. Samoin mulperit maistuivat pikkunaposteltavina ja jogurtin seassa mukavasti. Maca –jauheen mausta en pitänyt, mutta tulikohan annosteltua vähän liian runsaskätisesti? Seuraavalla kokeilukerralla hieman maltillisemmin. Uskon kuitenkin superfoodien olevan varteenotettava vaihtoehto lisäravinnepillereille sekä lisä ihmisille, jotka haluavat parantaa ravitsemuksensa terveellisyyttä ja ravinnerikkautta sekä ehkä myös omaa vireyttään, vastustuskykyään ja hyvinvointiaan. Saapa nähdä onko superruoilla vaikutusta allekirjoittaneen vireystilaan? Se selviää muutaman viikon aikanaJ. Seuraavaksi ajattelin kokeilla Supersmoothieita, -pirtelöitä tai -drinkkejä. Niihin saat vinkkejä ainakin täältä:http://cocovishop.com/fi/kaytto/superfood-reseptit.

Superenergistä viikkoa toivottaen,

T: Riku

Kuva: Cocovi Import Oy

Ilmiö nimeltä Mikael Granlund

Suomella on pitkästä aikaa kasassa todella mielenkiintoinen ja iskukykyinen A-maajoukkue jääkiekon MM -kisoissa. Ainakaan allekirjoittanut ei ole vuosiin seurannut kisoja näin suurella innolla ja odotuksilla. Jokainen Suomen kentällinen saa aikaan fiiliksen nousun laatikkoon hypätessään. Etenkin nuoret, nousevat tähdet, Juha-Matti Aaltonen sekä Mikael Granlund ihastuttavat ja saavat aikaan paniikkia vastustajan puolustajien keskuudessa. Juhis takoi kovaa jälkeä ensin Pelicansissa ja viimeiseksi Venäjän KHL:ssä, kun Granlund löi itsensä läpi SM -liigassa mestari HIFK:n paidassa. Granlundin nousukiito on ollut poikkeuksellisen vauhdikasta. Siitä kertoo muun muassa vajaat kaksi vuotta sitten tekemämme haastattelu kirjoittamaamme kirjaan Nuoren urheilijan fyysinen harjoittelu.

Mikke antoi haastattelun empimättä (haastattelijana kirjailijakollegamme, Granlundin fysiikkavalmentajana toiminut Harri Tapio) ja vastasi kysymyksiimme antaumuksellisen huolellisesti. Vastikään 17 -vuotta täyttäneen nuoren miehen vastauksista paistoi läpi poikkeuksellinen intohimo lajiaan kohtaan sekä ikäisekseen ihaltava kypsyys, älykkyys ja ammattimaisuus. Ohessa sensuroimaton haastattelu tutustuttavaksesi, ole hyvä!

Mikael Granlund

Ikä: (tuolloin) 17 -vuotta

Juniori-iän saavutukset: C-nuorten SM-hopea 2007 Oulun Kärpät, C-nuorten SM-kulta 2008 Oulun Kärpät, B-nuorten SM-pronssi 2009, U-18 MM-pronssi 2009

Aikuisiän saavutukset: - (Myöhemmät saavutukset varmasti lukijoiden tuoreessa muistissa:)

1. Minkä ikäisenä aloitit liikuntaharrastuksen? - 2-vuotiaana ensimmäisiä kertoja isän kanssa luistelemassa
2. Mikä/ mitkä tekijät vaikuttivat urheiluharrastuksen aloittamiseen? - Vanhemmat kysyivät, että haluaisinko lähteä urheilemaan ja vastaus oli tietenkin kyllä, sillä liikkuminen on aina hauskaa
3. Minkä ikäisenä aloitit ohjatun valmennuksen? - 5-vuotiaana menin Kempeleen Kiekko-Kettujen jääkiekko harjoituksiin, samoina aikoina aloitin myös jalkapalloilun Oulunsalon Pallossa
4. Mitä eri lajeja harrastit lapsuudessa/ murrosiässä/ nuorena? - Jääkiekko, jalkapallo, kaukalopallo, (pesäpallo, salibandy)
5. Mitä muuta harrastit laji/ urheiluharrastuksen lisäksi? - Lähes kaikkia mahdollisia pallopelejä, mm. tennis, koripallo, pesäpallo, salibandy, pingis, sulkapallo…
6. Minkä ikäisenä teit lajivalintasi? - 12-vuotiaana täytyi tehdä valinta, sillä jääkiekko vei niin paljon aikaa, ettei ollut aikaa monelle lajille
7. Mitä ominaisuuksia omasta mielestäsi olisi pitänyt harjoittaa enemmän omassa nuoruudessasi? - Pelitaitoja vielä enemmän ja sellaisia nopeus-/kimmoisuus-ominaisuuksia
8. Mitkä tekijät ovat mielestäsi vaikuttaneet siihen, että olet menestynyt urheilijana? - Vanhempien tuki, ainainen halu pelata, urheilusta nauttiminen, hyvät valmentajat, siinä tärkeimmät
9. Mistä liikuntalajeista olisit itse hyötynyt enemmän omassa nuoruudessa? - Yleisurheilusta olisin voinut hyötyä hyvinkin paljon
10. Mikä on mielestäsi valmentajan tärkein rooli/tehtävä
1. Nuoruusiässä? – Kertoa kuinka tärkeää on monipuolinen harjoittelu, opettaa lajitaitoja, innostaa nuoria pelaamaan/liikkumaan aina kun on mahdollisuus, kertoa mitä vaatii tulla huippu-urheilijaksi, opettaa hyvät elämäntavat
2. aikuisiässä? – Harjoittaa lajitaitoja, fyysisiä ominaisuuksia, henkisiä ominaisuuksia
11. Mitä mielestäsi tarkoitetaan monipuolisella harjoittelulla? – Mahdollisimman monen eri lajin harrastamista, oman lajin eri osa-alueiden monipuolista kehittämistä
12. Mitä mieltä olet nykynuorison harjoittelusta? – Isoin puute on omatoiminen harjoittelu. Omatoimisesti pitäisi liikkua ja harrastaa todella paljon enemmän. Pihalla pelaamista, kavereiden kanssa vaikka pelaa futista tai koripallo tai vastaavaa. Pallopelejä jos miettii, niin ylivoimaisesti tärkein asia on, että pelaa. Kavereiden kanssa jotain pientä peliä aina pystyyn, ihan höntsäämällä vaikka. Siinä kehittyy sellainen pallosilmä ja pelin ymmärtäminen, jotka ovat mielestäni tärkeimpiä asioita pallopeleissä.
13. Mitä tarkoittaa mielestäsi termi ”lahjakkuus”? – Minun mielipide on, että lahjakkuus ei tule äidin maidosta tai geeneistä. Tietenkin geenitkin vähän vaikuttaa, mutta suurin asia on se, että pienestä asti on liikkunut/harrasttanut/pelannut. Sieltä se tulee, toistojen kautta. Lahjakkuutta on myös kyky tehdä töitä ja pistää itsensä lujille. Eli millainen luonne on, luovuttaja vai taistelija?
14. Kärsitkö nuoruusiässä loukkaantumisista tai rasitusvammoista? – Ei ole ollut mitään isompia vammoja tai loukkaantumisia

15. Missä fyysisen kunnon osa-alueessa Sinulla mielestäsi on eniten parannettavaa? – Kaikessa, mutta tärkeimmät on voima, nopeus ja aerobiset ominaisuudet

Onnea, menestystä ja pitkää NHL -uraa idolipelaajallemme toivottaen,

Meidän kirjailijoiden puolesta,

Riku

Kuvat: Mikael Granlundin arkistosta

Trainer4You vahvistui Lady energialla!

Palkkasimme tänään kymmenennen työntekijän. Tällä kertaa Helsingin yksikkömme vahvistui Lady energialla. Koulutuspolkumme vakuuttavasti läpäissyt Hanna Antti-Poika-Seppänen teki vaikutuksen ja esiintyi jo koulutuksissa niin edukseen, että työsopimusneuvottelut startattiin heti Hannan valmistuttua Trainer4You Personal traineriksi.

Hanna on totaalisen alanvaihdoksen tehnyt Personal trainer, Ravinto-ohjaaja ja Kuntosalivalmentaja. Lisäksi hän on opiskellut Trainer4You Hyvinvointivalmentaja- ja Kahvakuulaohjaajakoulutukset. Lähes kymmenvuotisen uran Helsingin pörssissä työskenneltyään, hän päätti toteuttaa unelmansa ja vaihtaa alaa totaalisesti. Uusi työ löytyi intohimon kohteen, liikunnan parista. “Nyt teen työtä, jota rakastan kaikesta sydämestäni”, Hanna hehkuttaa. Ja me Trainer4You:ssa teemme kaikkemme, että Hannan fiilis pysyy korkealla arjen koittaessa ja työ maistuu jatkossakin! Trainer4You:ssa Hanna työskentelee Hyvinvointikoordinaattorina sekä personal trainerina.

Hanna on elävä esimerkki siitä, että kouluttautuminen kannattaa aina. Työllistyminen rakkaan harrastuksen parista on mainio osoitus siitä. Lisäksi Hanna sai paljon työkaluja oman hyvinvointinsa esitämiseen, harjoittelunsa monipuolistamiseen sekä treenarin “työkalupakkiinsa”.

(Kuva: Hannan debyytti Trainer4You:ssa tapahtui Fitness Expo -messuilla, Kahvakuulamiehen haastamana:)

Hanna pitää blogia ja omistaa tuotemerkin nimeltä Sports Lady. Aktiivinen, sporttinen ja raikas blogi pitää sisällään kuntosali- ja kotitreenejä, kuntosali- ja tuotevertailuja, kahvakuula- ja painonpudotusvinkkejä sekä Hannan ajatuksia ja asiaa liikunnasta, terveydestä, kauneudesta sekä hyvinvoinnista.

Vapaa-aika Hannalla kuluu perheen, 4 –vuotiaan pojan, showtanssiryhmän treenien sekä monensorttisen liikunnan parissa. Tutustu Hannaan sekä liity Sports lady –jäseneksi täältä: http://sportslady-h.blogspot.com/

Tervetuloa tiimiin,

T: Riku, Trainer4You –tiimin puolesta