Oi niitä aikoja, kun ohjaajat vielä suunnittelivat omat tuntinsa, nauhoittivat omat musiikkinsa ja kykenivät ohjaamaan monipuolisia tunteja askelluspainotteisista tunneista lihaskuntoon, tanssillisiin tunteihin ja kehonhuoltoon. Vai oliko ajanjakso ennen lisenssitunteja sittenkään niin auvoista?
Mitä hyvää lisenssitunnit Les Mills –konsepti etunenässä toi tullessaan ja mitä vei mennessään? Tässäpä aktiivisesti sivusta seuranneen sunnuntairyhmäliikkujan (allekirjoittanut) sekä ohjaajakonkari Sirpa Antikaisen ajatuksia aiheesta:
Ryhmäliikuntatuntien vallankumous ajoittui vuosituhannen vaihteeseen
2000-luvun taitteessa tulivat ryhmäliikuntaan valmiit konseptitunnit, Les Mills –tunnit niistä vahvimpana. Les Mills konsepti tarjoaa valmiin tuntimallin, koreografian, musiikin ja koulutuksen lisenssi- ja koulutusmaksuja vastaan.
Lisäksi muutamat saliketjut suosivat ryhmäliikunnassa osin valmiita omia tuntikonsepteja. Tällöin ohjaaja saa ryhmäliikuntaoppaan, jossa kerrotaan eri tuntien suunnittelumallit, musiikkivalinta ja toteutus. Ohjaaja saa 2-3 kertaa vuodessa tuotekoulutuksen, valmiin koreografian, musiikin ja opetusohjeet. Ohjaajan tulee harjoitella ohjelma ulkoa ja opettaa tunti tarkalleen ohjeiden mukaan. Freestyle-ohjaus tai minkäänlainen ohjelmasta poikkeaminen ei ole sallittua.
Konseptitunneilla tasalaatuisuutta
Tavoitteena konseptitunneilla on tarjota asiakkaalle laadukas ja tasalaatuinen tuote, joka ei muutu eri ohjaajien käsittelyssä. Valmis konseptitunti vapauttaa ohjaajan kommunikoimaan asiakkaiden kanssa, kun ei tarvitse keskittyä sarjojen tai liikkeiden kehittämiseen. Jopa ilmeet ja välispiikit voivat olla osin ennalta harjoiteltuja.
Les Mills –tuntien ohjaajat pitävät siitä, että energiaa ei mene tuntien suunnitteluun ja liikkeiden miettimiseen. Kerran kolmessa kuukaudessa pitää panostaa uusien ohjelmien opetteluun, mutta sen jälkeen saa keskittyä ohjaamiseen ja lisätä ”mausteita” kolmen kuukauden ajan. Vastustajien mielestä konseptitunneilla ohjaajien kädet sidotaan ja heitä aliarvioidaan, kun minkäänlaisia muutoksia kaavaan ei sallita.
Freestyle –tunti mahdollistaa säveltämisen - ja palautteen antamisen
Freestyle –tunnilla ohjaajan pitää keskittyä sarjojen jakamiseen, opettamiseen ja asiakkaiden motivointiin samalla kertaa. Joskus sarjaa tai liikkeitä kehitellään jopa samaan aikaan, kun tunti etenee. Ohjaajalla on vapaus muokata ohjelmaansa tunnilla olevan ryhmän tason mukaan.
Freestyle –tunnilla ohjaaja valitsee itse musiikin, koostaa tunnin haluamallaan tavalla, tekee omat koreografiat ja liikesarjat ja opettaa ne haluamassaan järjestyksessä. Tunti on ainutlaatuinen, ikään kuin ko.ohjaajan nimikirjoitus, jota muut eivät voi matkia. Freestyle –tunti tarjoaa parhaimmillaan monipuolista ja liikkeitä tukevaa musiikkia, taitavasti rakennettuja ja idearikkaita sarjoja ja tehokkaita lihaskuntoliikkeitä. Lisäksi ohjaajalla on aikaa korjata liikkeitä ja toistaa samaa liikesarjaa tarvittaessa useamman kerran. Freestyle –tunnilla ohjaaja luo oman tuntinsa ja saa siinä käyttää luovuuttaan ja lahjojaan ohjaajana.
Molempia tarvitaan!
Ryhmäliikuntasaleilla on kokemus, että kumpaakin tuntimallia tarvitaan. Ohjaajakoulutuksen ja ohjaajien tason paranemisesta huolimatta on opetuksen taso vielä melko kirjavaa. Kaikilla saleilla ei ohjaajilta edelleenkään vaadita alas peruskoulutusta, vaan uudet tulokkaat ajetaan tuotekoulutuksen läpi, jolloin he saavat valmiit tuntimallit, mutta oma tietopohja puuttuu. Nämä ohjaajat pystyvät opettamaan valmiita konsepteja, mutta heiltä puuttuu kyky luoda omia tunteja.
Kokeneemmat ohjaajat, jotka ovat tottuneet ohjaamaan freestyle –tunteja, ovat ottaneet valmiit konseptitunnit ristiriitaisin tuntein vastaan. Osa ohjaajista kaipaa valmiisiin tuotteisiin entistä tarkempaa tavoitteellisuutta ja opastusta siitä, miksi liikkeitä tehdään juuri annetulla tavalla. Usein myös musiikkivalinnoista tulee kommentteja. Lisäksi konseptitunneilla jää liikkeiden korjaamiselle yleensä minimaalisesti aikaa.
Tarvitaanko ryhmäliikunnanohjaajakoulutusta?
Vaikka konseptituntien ohjaaminen on mahdollista ilman ryhmäliikunnanohjaajakoulutuksen läpäisemistä, on ohjaaja huteralla pohjalla ilman sitä! Perustieto suoritustekniikoista, fyysisen harjoittelun perusteista, harjoitusvaikutuksista, liikeopista, kehon rakenteesta ja toiminnasta sekä liikuntaa ja vaikkapa painonhallintaa tukevasta ravitsemuksesta olisi syytä olla kunnossa. Vaikka niitä ei ehtisikään opettaa ja perustella (konsepti-)tunnin aikana, voivat asiakkaat jäädä tunnin jälkeen niistä kyselemään. Myös eri sairauksien ja vaivojen huomioiminen liikevalinnoissa olisi syytä olla hallussa, mikäli joku tunnille osallistujista sitä edellyttää. Eikä haittaa olisi siitäkään, että ohjaaja kykenisi tuuraamaan monipuolisesti tunteja laidasta laitaan. Se parantaisi hänen osakkeitaan työmarkkinoilla ja palkkaneuvotteluissa. Näin koulutukseen panostettu aika ja raha tulisivat varmasti hetkessä takaisin. Siispä kouluttautumaan mars!”
Lähde: Ohjaajan opas (Docendo, R. Aalto, R. Tanskanen, S. Antikainen. 2008)
Kuvan lähde: Ohjaajan opas, Les Mills
