Toiminnallista opiskelua – upota, älä hylkää!

Ari-Pekka Lindberg on yksi kouluttajatiimimme helmistä! Aipen omaan elämänfilosofiaan liittyvä jatkuva oppiminen ja ammatillinen kouluttautuminen innoittivat häntä kirjoittamaan teemasta myös muille. Ari-Pekka vastaa Trainer4You kouluttajatiimissä etenkin tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen sekä kuntoutuksen oppimääristä, erilaisten sairauksien ja vaivojen huomioimisesta harjoitusohjelmaa laadittaessa sekä toiminnallisesta harjoittelusta eli functional trainingista. Tässäpä Ari-Pekan toiminnallisia ajatuksia sekä ohjeita opiskeluun liittyen:

Jatkuva oppiminen yksilön menestystekijänä

Itsensä ja ammattitaitonsa jatkuva kehittäminen on yksi menestyksen avaimista. Tiedonjano ja terve uteliaisuus ajavat ammattilaista kohti uusia haasteita, jotka usein paljastavat heikot lenkkimme tiedonjanon herättäen. 
Kouluttautuminen ja intohimo omaa alaa kohtaan kuuluvat kehittyvän ammattilaisen ”persoonaan”. Niin liikunta- kuin terveyssektorillakin kouluttaudutaan ahkerasti, koska uusia tuulia ja näkemyksiä tulee jatkuvasti ja sen lisäksi olemassa oleva tietokin muuttuu sekä päivittyy lisääntyneen tutkimuksen myötä jatkuvasti. On siis oltava ajan hermolla, jotta voisi keikkua kehityksen kärkijoukoissa.

Tavoitteenmukaista oppimista

Kouluttautuessa on hyvä asettaa itselleen tavoite jo etukäteen: Mihin tulevaa informaatiota tullaan jatkossa mahdollisesti käyttämään, mihin ammatin osa-alueisiin informaatio liittyy ja kuinka informaatiota aiotaan soveltaa? Etukäteen mietitty tavoite luo perustan uusien tietojen upottamiselle jo olemassa olevan tiedon lomaan. 

Upota, älä hylkää!

Kouluttautuessa on syytä aina pitää mielessä, että uusi näkökulma tai asia pitäisi järjestellä korvien väliin entisen informaation sekaan. Toki ajoittain uusi näkemys voi syrjäyttää entistä, mutta niin ei saisi aina käydä.

Valitettavan usein uusien näkemyksien rantautuessa korvaväliimme, unohdetaan ne asiat jotka jo osataan. Tällöin entiset, usein vieläpä hyvin toimivat, käytännöt saatetaan hylätä kokonaan. Kyseessä on tällöin ajattelun korvaaminen informaatiolla kun kuitenkin informaation pitäisi ennen kaikkea tukea ajatteluamme.

Oman oppimäärän pitkäjänteinen rakennusprojekti

Valtava innostus on varmasti yksi syy aiemman tiedon hylkäämiseen. Innostuksen hurmiossa moni häikäistyy uudelle informaatiolle ja työntää vanhan oppimäärän taka-alalle.
Ajan saatossa kuitenkin huomataan, ettei yhdellä näkemyksellä kuitenkaan ratkaista kaikkia ongelmia - tämäkään näkemys ei pelastanut maailmaa! Hiljalleen palattaessa lähemmäs entisiä työkaluja, toivottavasti ei kuitenkaan hylätä uusiakaan näkemyksiä, vaan hyödynnetään niiden parhaita puolia.

Antoisia oppimiskokemuksia!

Haluan toivottaa kaikille uusille ja tutuille kouluttautujille antoisaa sekä ajatuksen täyteistä syksy! Olkaa ylpeitä ja tietoisia siitä, mitä jo osaatte. Hakekaa, etsikää ja kaivakaa teitä kiinnostavaa tietoa ja uusia näkemyksiä. Upottakaa, limittäkää, istuttakaa ja järjestäkää uusi informaatio jo olemassa olevaan. Hyödyntäkää heti uutta informaatiota ja viekää vaikka puoliväkisin uudet asiat käytäntöön: Se haastaa teidät muuttamaan jo olemassa olevia käytäntöjä ja kehittymään!

Älkää unohtako, vaan pitäkää kirkkaana mielessä se mitä jo osaatte, mutta antakaa uudellekin mahdollisuus!

T: Ari-Pekka Lindberg

Trainer4You kouluttaja

Kädetön olo!

Tietokoneeni levisi totaalisesti. Sen näyttö on pilkkopimeänä. Ilmeisesti näytönohjain on lasahtanut? Turhapa tässä on arvailla syytä ja seurausta, pääasia on, että saan tiedot talteen ja uuden koneen käsiini – mahdollisimman pian. Nyt näppäilen firmamme miniläppärillä, joten virheet johtuvat pienikokoisista näppäimistä sekä vieraista toiminnoista.

Kokovartalo kipsissä

On se rankkaa, miten työ on siirtynyt näyttöpäätteelle ja nettiin aivan totaalisesti. Ilman konetta olen kädetön, mutta ilman nettiyhteyksiä jalatkin tuntuvat halvaantuneen. Pääkin jäätyy kun oma kone ja tutut pikavalinnat sekä suosikit on pois pelistä.

Piina jatkuu!

Piinaava tilanne on jatkunut jo puolen päivää. Odotankin kuumeisesti soittoa Systemasta. ilouutinen uuden koneen noudettavuudesta sekä tiedostojeni pelastumisesta helpottaisi kummasti.

Mihin aikani käyttäisin?

Taidanpa odotellessani tarttua puhelimeen ja ottaa soittokierroksen asiakkaidemme sekä kumppaneidemme kuulumisia ja palvelutarpeita kysellen sekä omalle jengillemme fiiliksiä haistellen. Kirjanpidonkin voisin tsemppailla kasaan, pöydän siivota ja käyttää aikaa kehitys- ja suunnittelutyöhön. Niihin kun ei koskaan tunnu arjen kiireiltä olevan aikaa.

Riippuvuus onkin itse aiheutettua?

On se kumma, miten riippuvaiseksi koneesta ja yhteyksistä sitä on tullut. Ilmankin tuntuu saavan paljon aikaan, kunhan kone on pois käsien ulottuvilta. Taidanpa ottaa jatkossa aina yhden koneettoman päivän viikossa: Se voisi parantaa vuorovaikutus- ja myyntiaktiivisuuttani, asiakastyytyväisyyttä, tuotekehitystä, hyvinvointia, kannattavuuttakin…

Riippumattomin terveisin,

T: Riku

Kuva: Trainer4You arkisto, Työelämän selviytymisopas (WSOYpro/Docendo)

No pain, no gain!?

Kävin tänään reissussa ollessani paikallisella kuntoklubilla. Viihtyisä, hyvin varusteltu ja imagoltaan hieman elitistinenkin kuntosali oli motivoiva paikka treenata. Mukavaa, kun pääsee näkemään uusia saleja ja kuntokeskuksia reissatessaan. Hienojen puitteiden lisäksi myös palvelut tuntuivat olevan ajan tasalla. Ainakin siitä päätellen, että personal trainer ohjasi saman aikaisesti asiakastaan salilla kahvakuulailun merkeissä.

Asenne kohdillaan

En voinut olla seuraamatta sivusilmällä asiakkaan sekä treenarin edesottamuksia. Asiakas oli noin viisissäkymmenissä oleva, hieman pyylevähkö ja liikuntaa aloitteleva naishenkilö. Ohjaaja taas parikymppinen atleetikko. Molemmat osapuolet treenasivat kasvot peliin päin kääntyneinä, selvästikin kovalla asenteella: Ainakin kuulien koosta, vääntyneistä kasvon ilmeistä ja virtaavan hien määrästä päätellen. Tehtiin rinnalle vetoja ja tempauksia, ja taas rinnalle vetoja ja tempauksia. Tätä jatkui ainakin neljänkymmenen minuutin verran. Elleivät olleet aloittaneet kovin paljoa ennen salille tuloani ja jatkaneet vielä pitkään lähdettyäni?

Sitkeä sissi

Täytyy kehua asiakkaan sinnikkyyttä: Upeaa ponnistelua, pinnistelyä ja sitoutuneisuutta! Mikäli hän kestää vastaavaa rääkkiä reilut kolme kuukautta, on kunto varmasti noussut kohisten. Jos vain kroppa kestää. Ja etenkin mieli. Jos vastaavaa vääntöä siedetään reilun puolen vuoden verran, ovat tulokset varmasti erinomaisia myös kehon koostumuksen sekä –muotojen osalta.

Tekniikka kohdillaan

Vaikka treenarin otteissa, liikevalinnoissa ja suoritusohjeissa ei ollut mitään moitittavaa, epäilen silti pysyvien tulosten jäävän kyseisessä tapauksessa laihoiksi. Ja tavoitteiden viimein toteutumatta. Jäinkin kaipaamaan ohjaustilanteeseen välittävää vuorovaikutusta, tsemppaavaa asennetta ja liikunnan iloa.

Meidän suomalaisten treenareiden tieto-taito, tekninen osaaminen ja tunnollisuus ovat ihailtavalla tasolla. Vuorovaikutustaidoissa, motivoinnissa, palvelualttiudessa sekä myyntiaktiivisuudessa on sen sijaan valtavasti parannettavaa. Tärkeintä on tiedostaa puutteet ja tehdä parhaansa niiden kehittämiseksi. Me koulutusorganisaationa aiomme täyttää oman ruutumme, teethän Sinäkin treenarina parhaasi!

Kivaa sen olla pitää,

T: Liikuttava treenarisi Riku

Kasvukipuja

Jos perustaisin yrityksen nyt, kaikista virheistä viisastuneena, toimisinko toisin? Varmasti monelta osin. Täydellisen yrityksen rakentamisen voisin toteuttaa vaikka seuraavalla kaavalla:

1) Laatisin mitä täydellisimmän liiketoimintasuunnitelman budjetteineen, toimiala-analyyseineen ja tulevaisuuden skenaarioineen

2) Järkkäisin rahoituksen kohdilleen: Vähintään 2-3 miljoonaa vierasta pääomaa tarvittaisiin

3) Rekrytoisin mukaan kokeneimmat, arvostetuimmat ja nimekkäimmät kouluttajat/ valmentajat

4) Fiilaisin yrityskuvan, kotisivut, palveluesitteet sekä ulkoiset puitteet viimeisen päälle

5) Hommaisin toimitilat keskeisimmästä paikasta kaupungin ytimestä ja kalustaisin ne Scandinaavisella designilla

6) Kuuntelisin vain kalleimpia konsultteja

7) TV –mainontaankin satsaisin heti alkumetreillä

8) Ostaisin kilpailijat kentältä kuljeksimasta...

Tai sitten en!

Vaikka kasvuyrittäjyys onkin aika ajoin melkoista kidutusta, en vaihtaisi päivääkään pois. Nautinkin:

1) Ketteristä käänteistä ja valppaana pysyttelemisestä

2) Tulorahoituksen riittämättömyydestä ja kassan riittävyyden piinasta (tiettyyn rajaan saakka)

3) Uusien valmentajien kasvuprosessin tukemisesta ja ihastelemisesta

4) Jatkuvasta luomisprosessista

5) Toimitilojemme sisustussuunnittelusta ja remontoinnista aitojen raksamiesten apupoikana

6) Muiden sparraamisesta ja omien johtopäätösten tekemisestä

7) Edullisten tai ilmaisten markkinointikanavien kartoittamisesta

8) Rehdistä ja reippaasta kilpailuasetelmasta...

Ei sitä kukaan helpoksi väittänytkään!

Helpoksi kasvuyrittäjyyttä ei tosiaan tässä maassa ole rakennettu. Toisaalta onnistuminen on sitä mukavampaa mitä enemmän asian eteen on joutunut ponnistelemaan. Ja pääseepähän itse nauttimaan työnsä tuloksista – olivat ne sitten suuria tai vähän vaatimattomampia.

Yritystä arkeen,

T. Riku

Toiminnallinen harjoittelu = Tarkoituksenmukaista liikunnan iloa

Edellä mainittuun otsikkoon kiteytyy hyvin toiminnallisen harjoittelun perusajatus: Tarkoituksenmukainen liike merkitsee asiakkaan tavoitteiden mukaista harjoitetta. Keho on äärimmäisen looginen ja arkkitehtuuriltaan uskomattoman systemaattisesti suunniteltu. Jokaisella palapelin palasella on oma roolinsa niin asennon ja liikkeen hallinnassakin kuin liikkeen tuottamisessa.

Paikallaan pitäjistä liikkeen tuottajiin

Toiset, asentoa hallitsevat lihakset ovat rakenteeltaan ja säätelyltään kasattu juuri pitkäkestoista lihastyötä ajatellen, ne on myös sijoitettu loogisesti lähelle niveliä ja niin että ne useimmiten ylittävät vain yhden nivelen. Erittäin johdonmukaista ajatellen niiden roolia asennon säätelyssä, näin ne kykenevät antamaan täsmä informaatiota säätelykeskukselle, aivoille, jotka taas kykenevät hienosäätäämään asentoa hyvinkin pikkutarkasti samaisten lihasten avulla.

Tietyt lihakset ovat taas liikkeen, voiman ja nopeuden tuottajia, joiden avulla kyetään tuottamamaan mahdollisimman paljon liikettä. Kyseiset lihakset ovat loogisesti sijoitettu kauemmas nivelistä, jotta niillä olisi enemmän vääntömomenttia –voimantuottokykyä. Useimmiten ne myös ylittävät useamman nivelen, mikä antaa niille paremman mahdollisuuden ylläpitää mahdollisimman suotuista lihaspituutta liikkeen tuoton kannalta. Niiden koostumus tukee täydellisesti niiden tarkoitusta, paljon nopeita lihassoluja, joilla saadaan paljon nopeutta ja voimaa ulos. Toisaalta ne hyytyvätkin nopeasti pitkäkestoisemmassa työssä.

Aineenvaihdunnalta apuja

Myös aineenvaihdunta tukee lihaksia rooleissaan. Asentoa ja liikettä hallitsevat lihakset käyttävät aerobista aineenvaihduntaa. Koska ne tekevät kevyttä työtä rauhalliseen tahtiin on niillä ”aikaa” värkätä rasva ja hiilihydraatti varastoista hapen avulla energiaa. tällöin ei synny juurikaan kuona-ainetta eli maitohappoa, mikä heikentäisi niiden suorituskykyä.

Liikettä tuottavat lihakset taasen joutuvat repimään energiansa sieltä mistä ne nopeimmin saavat, lähivarastoista, joissa energia on jo pilkottukin mahdollisimman helposti käytettävään muotoon, jotta ne olisivat heti valmiina käyttöön. Valitettavasti tämä nykyaikaakin kuvaava heti mulle kaikki tänne käyttäytyminen johtaa epäekologiseen tulokseen – jätettä syntyy paljon ja siksi ne vaativat myös palautumista työn välillä, jotta ”jäte” saadaan kuljetettua pois pelipaikalta.

Tarkoituksenmukasta liikettä

Jotta toiminnallisen harjoittelun ensimmäinen perusedellytys täyttyisi, tulisi harjoitteiden tukea asiakkaan arkea / harrastuksia siten, että harjoitteet kehittäisivät harjoittelijan kehoa ja sen osia niiden tarkoituksenmukaisessa roolissa suhteessa hänen muuhun elämäänsä.

Näin ollen tarkoituksenmukaista iloa tuottava harjoitus tulee myös tapahtua sopivasti haastavalla tasolla, siten että asiakas hallitsee liikkeet, eikä kuormitusta, nopeutta tai harjoituksena kestoa lisätä mikäli liikkeen tai asennon hallinta pettää.

Tekniikkaa, asennon tai liikkeen hallintaa ei tule uhrata maksimaalisen nopeuden, voiman tai kestävyyden alttarille, koska useimmiten seurauksena on joko lyhyellä tai pitkällä tähtäimellä rakenteellinen ylikuormitus – vammautuminen.

Iloa onnistumisista!

Kun liikutaan sopivan haastavalla tasolla positiiviset onnistumisen elämykset ruokkivat motivaatiota ja oppimista, jolloin harjoittelusta ja liikunnasta tulee mielekästä ja positiivisesti koukuttavaa sekä oppimista tukevaa.

Ensi kerralla uppoudumme syvemmälle uskomattoman tarkoituksenmukaiseen toiminnallisen liikkeen anatomiaan ja fysiologiaan myofsaciaalisen eli sidekuodos- järjestelmän osalta.

Nautinnollisia hetkiä tarkoituksenmukaisen liikkeen parissa,

T: Ari-Pekka Lindberg

Trainer4You Functional trainer -koulutusohjelman pääkouluttaja;

Fysioterapeutti OMI adv., Msc OM opiskelija, MDT Cert., alaselän toiminnan ja terapeuttisen harjoittelun erityisosaaja.

Porchen moottori Ladan korissa

Tuli tehtyä tänään fillaritesti. Edellisestä olikin jo vierähtänyt aikaa ja viimeisimmät kartoitukset olin toteuttanut enimmäkseen Polarin –lepotestillä eli Own Index –mittauksella. Testi sisältyi uuden Hyvinvointiasemamme ohjelmistokoulutukseen. Hankimme nimittäin puolenkymmentä ErgoLinen viimeistä huutoa olevaa testifillaria ja vaihdoimme myös testiohjelmiston huippumoderniin ErgoPro –ohjelmistoon. Koko päivän mittaisessa koulutuksessa saimme yksityiskohtaisen oppimäärän ohjelmiston ja pyörien toimintoihin, tulosten analysointiin sekä tietenkin palautteen antamiseen. Koulutukseen liittyi myös käytännön osuus: Ei siis auttanut kuin vetää treenibyysät jalkaan ja hikinauha otsalle...

Samalle viivalle triathon –hirmun kanssa

Teimme testin pareittain ja useammankin triahlonin sekä maratonin tänä kesänä kirmaissut koulutuspäällikkömme Lasse Seppänen kiipesi parikseni toisen fillarin kyytiin. Lasselta mitattiin testimielessä myös verenpainetta sekä sydämen toimintaa EKG –anturoin polkemisen aikana. Vaikka minä kait se kriittisempi kuukahtaja olisin ollut?

Testin kulku – sehän olikin varsin mukavaa!

Testi käynnistettiin kolmen minuutin mittaisella lämmittelyllä. Se oli varsin leppoisaa. Watteja oli jalan alla kuusikymmentä eli olimme valinneet testiprotokollaksi urheilijan profiilin. Moniportaisessa testissä vastukset lisääntyivät kolmellakymmenellä watilla kahden minuutin välein. Aluksi sitä tuskin huomasi, mutta muutaman noston jälkeen kylläkin. Polkeminen oli kuitenkin loppuun eli asettamaamme 85 %:n rajapyykkiin (maksimisykkeestä) saakka ihan mukavaa. Lopuksi tosin hiki irtosi ja vähän puuskuttikin. Hengitys kuitenkin tasaantui nopeasti kevyemmän kuorman ja loppuverryttelyn ansiosta.

Seuraavaksi korirempan vuoro!

Testipalaute ja –tulos olivat minulle mieluisat. Sain yhdestä seitsemään asteikolla täyden seiskan (57 ml/kg/min, 4,2 l) oman ikäisiini herrasmiehiin verrattuna. BMI –lukema (27) eli painon ja pituuden suhdeluku sekä kehonkoostumusanalyysimittaus (18,3 %) tosin kertoi rasvaprosenttini olevan suuremman remontin tarpeessa. Kuntokartoituskokemus oli kuitenkin erittäin miellyttävä ja mieluisakin. Nyt tiedän hieman ränsistyneen korini uumenissa jylläävän huippuunsa viritetyn turbomoottorin. Seuraavaksi onkin sitten pintaremontin ja korin huoltotoimien aika...

Tyytyväisin testiterveisin,

T: Riku

PS: Tervetuloa Hyvinvointiasemallemme fillaritestiin, Kehon Ikä -Kuntokartoitukseen, kehonkoostumusanalyysiin tai vaikkapa Firstbeat Kuormittuneisuusmittaukseen (Hyvinvointianalyysi)!

Arkiaktiivisuus nuoren urheilijan kilpailutekijänä

Lasten ja nuorten urheiluvalmennus on muuttunut viime vuosina yhä ammattimaisempaan suuntaan. Vai onko? Ohjattuja harjoituksia on yhä enemmän ja niihin käytetään oheistoimintoineen (lämmittelyt, palaverit, loppuverryttelyt, huoltotoimet) yhä enemmän aikaa. Silti urheiluseuratoimintaan osallistuvista lapsista ja nuorista yhä useammat ovat jopa niin huonokuntoisia, kömpelöitä ja ylipainoisia, että se hankaloittaa lajiharjoitteiden toteuttamista sekä altistaa osallistujat loukkaantumisille ja rasitusvammoille. Missä vika?

Kova teksti sallittakoon?

Tiukkaa tekstiä, eikö vain? Se sallittakoon, sillä tavoite on yhteinen: Lasten ja nuorten terveyden, hyvinvoinnin, urheilullisten edellytysten sekä menestymismahdollisuuksien parantaminen. Aion siis jatkaa tiukkasävyisellä linjalla. Kenenkään mieltä en silti haluaisi pahoittaa.

Huomioita kentän laitamille

Olen viettänyt paljon aikaa kentän, kaukalon, parkin, maneesin ja altaan reunalla. Valmentajaurani jälkeen kiinnostukseni lasten ja nuorten liikuntaan on säilynyt lähinnä lasteni harrastamisen vuoksi, mutta myös rakkaudesta liikuntaan ja urheiluun.

Huomioni on kiinnittynyt lasten ja nuorten urheiluharrastuksissa erityisesti valmennuksen ammattimaistumiseen, harjoitusmäärien kovaan kasvuun sekä lajiharjoittelun ja lajinomaisten harjoitteiden painottamiseen harjoittelussa. Lajivalintaan painostetaan yhä nuorempana, jolla on lähes poikkeuksetta liikuntaa yksipuolistava ja jopa dramaattisesti kokonaisaktiivisuutta vähentävä vaikutus.

Seuraukset näkyvät laidalle saakka

Edellisien toimenpiteiden seurausta ei voi olla huomaamatta kentän laidalle. Vaikka lajinomainen taitotaso on kilparyhmissä ja edustusjoukkueissa usein huima, on yhä suurempi osa (jopa 20-30 %) lapsista ja nuorista ylipainoisia, olemukseltaan velttoja ja fyysisiltä ominaisuuksiltaan ”kehityskelvottomia”. Motoriikka, peruskestävyys ja kehonkoostumus eivät siis anna edellytyksiä kehittyä ja mennä eteenpäin urheilijoina – ellei perusteita valeta ensin kestävämmiksi!

Vähemmän on enemmän!

Ohjattujen lajiharjoitteiden lisäämisellä, tehostamisella tai pidentämisellä ei mielestäni tehdä kuin hallaa nuorille urheilijoille. Kokonaisaktiivisuutta sen sijaan olisi lisättävä. Se onnistuu parhaiten lajiharjoitteita vähentämällä! Siis vähentämällä, mutta samanaikaisesti on lisättävä ohjatun harjoittelun monipuolisuutta ja omatoimiseen liikuntaan aktivointia.

Uhkana arjen passivoituminen entisestään

Suurin ongelma on siis passiivinen arki, jota järisyttää yksipuolinen ja määräpainotteinen tehoharjoittelu! Keskimääräinen viisi ohjattua harjoituskertaa viikossa on hyvä annos, jos siitä ainakin osa käytetään monipuoliseen oheisharjoitteluun sekä liikuntaelimistön huoltamiseen. Lapsia ja nuoria tulisikin mielestäni kannustaa yhä enemmän pihapelien, aktiivisten siirtymisten sekä ”elämäntapalajien” kuten skeittamisen, scoottamisen sekä liikunnallisten leikkien pariin. Niiden avulla kokonaisaktiivisuus lisääntyy kuin itsestään. Varsinkin kun lapsien annetaan tehdä asiat omilla ehdoillaan ja säännöillään.

Ensin keho haltuun, sitten vasta väline!

On arvioitu, että huippusuoritustaso saavutetaan 10 000 harjoitustunnilla. Mitä monipuolisempaa, mukavampaa ja mielekkäämpää on tuon saldon kasaan saaminen on, sen parempi! Ensin on rakennettava vankka perusta monipuolisella liikunnalla ja otettava keho haltuun. Vasta myöhemmin on välineen kesyttämisen sekä lajispesifin harjoittelun aika...

Kuvat: Riku Aallon arkisto

Functional training – tulevaisuuden liikuntamuoto: Osa 1

Toiminnallisen harjoittelun vaikutuksen näkyvät niin arkielämässä parempana ryhtinä ja lihastasapainona kuin urheilijan parantuneena liikejärjestelmän hallintana (kokonaisuus) ja hermotusreservin lisääntymisenä (ns. kellaritason vaikutus). Vaikutuksista voidaan olla varmasti yhtä mieltä, mutta mikä on sitten paras tapa harjoitella toiminnallisesti?

Liikkeitä, välineitä ja sovelluksia on käytössä tuhansittain, mutta haasteena on useimmiten arvioida omien kykyjen riittävyys ja siten harjoitteiden oikea valinta. Mikäli toiminnallista harjoittelua ei osata soveltaa omiin resursseihin, tulee harjoittelusta helposti epätoiminnallista.

Toiminnallisuuden teoria ja iso kuva

Toiminnallisella harjoittelullakin voidaan ajatella olevan omanlaisensa missio. Matkapuhelinjätti Nokian missiona on ollut ”yhdistää ihmiset”.

Toiminnallisen harjoittelun missiona vastaavasti voitaisiin pitää ”liikettä jolla on merkitys” (Paul Chek) ja joka huomio kaikki kehon liikkeenhallintajärjestelmät fyysisiltä ja psyykkisiltä osin”. Suunnitellut harjoitukset (strategia) toteuttavat missiota ja visiota täydellisestä liikuntakoneistosta.

Toiminnallisuutta voidaan arvioida hyvinkin erilaisista lähtökohdista ja näkökulmista. Harjoittelijalle toiminnallisesti onnistunut liikesuoritus voi tarkoittaa pystyssä pysymistä haastavan liikesuorituksen tekemisessä. Toiselle pystyssä pysymistäkin tärkeämpi asia on esimerkiksi keskivartalon tai lapatuen kontrollin säilyminen harjoitussarjan ajan. Kolmannelle on taas tärkeintä säilyttää liikkeen kokonaiskontrolli, liikenopeus, lajinomaiset voimatuottokulmat ja lajisuorituksen mallittaminen. Neljännelle taas keskilinjan säilyttäminen sekä syvien lihasten kontrolli tekee toiminnallisesta liikkeestä onnistuneen. Yhtälailla, kaikki ovat yhtä oikeassa.

Tavoite ja lähtötaso liikevalintojen perusteina

Toiminnallisuuden arvioinnissa ja liikesuorituksen onnistumisessa tulee kuitenkin tavoitteesta huolimatta huomioida aina harjoittelijan lähtötaso sekä liikkeen tavoite.

Liikkeen analysoiminen vaatii kokeneeltakin valmentajalta syvällisen tietämyksen ihmisen fysiologiasta ja anatomiasta. Toisaalta, ”toiminnallisen” liikkeen voit kyllä tehdä puolivahingossa ilman minkään valtakunnan käsitystä, mitkä anatomiset asemat aktivoituvat liikkeen aikana ja missä järjestyksessä. Kuitenkin, toiminnallinen harjoittelu voi olla turvallista vaikka liike näyttää epäfysiologiselta, kunhan kontrolli säilyy.

Mitä on functional training - aikuisten oikeesti?

Mitä se toiminnallinen harjoittelu sitten oikeasti on? Sirkustemppuja vai ”oikeaa treeniä”? Jos asiaa kysytään valmentajilta, todennäköisesti vastaus liittyy kehon fysiologisten järjestelmien kehittämiseen tai keinoihin nostaa harjoittelijan suorituskykyä kohti tavoitetta. Jos taas metsästät toiminnallista harjoittelua (functional training) esimerkiksi internetistä, törmäät todennäköisesti mitä erikoisempiin liikesarjoihin, harjoittelijoihin sekä välineisiin. Yhteistä nettimaailman määrittelemillä toiminnallisille liikkeille on usein se, ettei liikkeen tavoitetta, liikeketjun prosessia sekä kuormitettavia järjestelmiä ole perusteltu millään tavalla. Puhumattakaan kohderyhmästä, kenelle liike olisi erityisen hyvin soveltuva. Mitä toiminnallinen harjoittelu Sinun mielestäsi on? Zumbaa, pilatesta, jättiläisiä rekillä, borzovin kävelyä, levypainoheiluntaa kuntosalilla, vesikanisteritreeniä mökkilaiturilla, maitopurkin nostamista palleahengityksellä vai jotakin ihan muuta?

Toiminnallinen rataketju kertoo harjoittelun kokonaisvaltaisuudesta

Toiminnallinen harjoittelu on suora käännös sanasta functional training. Käännöstä pureksittaessa mieleen voi tulla myös termi ”toiminnallinen rataketju”. Kyseinen käännös luokin aika osuvan mielikuvan toiminnallisen harjoittelun monisäikeisyydestä.

Toiminnallinen harjoittelu ääntyy meille suomalaisille usein paremmin, niinpä se onkin vallannut terminä tämän moniulotteisen harjoittelumuodon. Se, että liike on kirjaimellisesti funktionaalinen eli toiminnallinen, ei vaadi minkäänlaista tieteellistä taustaa sen vaikutusten perusteluihin. Toisin kuin funktionaalinen elintarvike, funktionaalinen liike ei perusteluineen pohjaudu kaikilta osin tutkimuksilla todettuihin tieteellisiin hyötyihin, faktoihin tai normeihin. Onneksi!

Tiedettä ja tunnetta!

Toiminnallinen biomekaniikka on tieteenlajina nuorehko tulokas. Tieteellistä tutkimusfaktaa toiminnallisesta harjoittelusta synnytetään koko ajan, joten tulevaisuudessa meillä on mahdollisuus tutustua toiminnalliseen harjoitteluun myös tieteellisin näkökulmin käytännön kokemusten lisäksi. Josko funktionaaliselle liikkeelle saataisiin tulevaisuudessa ihan biomekaaniset määritelmät!?

Valmennuksellisesta näkökulmasta toiminnallinen liike kaipaa taustateorian liikkeen tarpeellisuudesta sekä hyödyistä. Unohtaa ei sovi kuitenkaan myös erästä tärkeää seikkaa FUNctionaalisessa harjoittelussa, treenaamisen iloa! You tube, kuntosalit, urheilukentän nurmialueet, facebook ja monet muut fyysiset ja sosiaaliset ympäristöt pullistelevat kaikenlaista toiminnallista harjoittelua. Emme usko, että kaikkea tätä vaivaa nähtäisiin vain parantuneen liikehallinnan vuoksi.

Toiminnalliset harjoitteet ovat usein tärkeä motivaattori arkikuntoilijalle, joka taistelee päivittäin mukavuuslaaksossa sohvanpohjan ja hikeä, maitohappoa ja joskus jopa kyyneleitä sisältävän training campin välillä.

Mikäli toiminnallisuuden lisääminen liikkeeseen lisää treenimotivaatiota ja pitää harjoittelijan poissa sohvan pohjalta, niin se itsessään on jo riittävä peruste toiminnalliselle harjoittelulle.

Lähde: Tehokas treeni puolessa tunnissa (WSOYpro/ Docendo. 2011)

Asiantuntijat: Lasse Seppänen, Mikko Paunonen ja Ari-Pekka Lindberg

Lähdekirja saapuu kirjakauppoihin 10/ 2011. Ensimmäinen Functional trainer -koulutusohjelma starttaa 9.9.2011 Helsingissä ja 23.9.2011 Oulussa. Tervetuloa mukaan päivittämään osaamisesi ja mielesi!

Millainen on tulevaisuuden liikuntaosaaja?

Liikunta-ala kehittyy vauhdilla! Lähes yhtä nopeasti kuin ihmiskunta lihoo ja veltostuu. Painonindeksin lisäksi kasvava haaste on toiminta- ja suorituskyvyn romahdusmainen heikkeneminen - kaikissa ikä- ja yhteiskuntaluokissa. Ja vaikka liikunnan harrastuneisuus kasvaa, vähenee fyysinen aktiivisuus kokonaisuudessaan. Peruskunnon lisäksi motoriset taidot tuntuvat olevan katoava luonnonvara. Istuminen, automatisoituminen sekä digitaalinen virikepaljous vie aikaa sekä mielenkiintoa fyysisiltä aktiviteeteiltä. Millaisia haasteita se tuo tullessaan? Ja millainen on tulevaisuuden liikuntaosaaja?

1) Motivointitaidot – ilman innostusta kaikki muu on turhaa!

Vaikka uusia ja innostavia liikuntalajeja ja –välineitä syntyy kuin sieniä sateella, eivät ne poista liikkeelle lähtemisen vaikeutta. Sähköiset harjoituspäiväkirjat, mobiilitreenarit ja yhä kehittyvät rannetietokoneet ovat motivoivia, mutta innostavat lähinnä jo liikuntaherätyksen kokeneita.

Huonokuntoisuuden ja terveydellisten ”riskitekijöiden” lisääntyessä kasvaa myös niiden henkilöiden joukko, joiden mukavuusalueelle itsensä liikuttaminen ja hikoilu eivät tahdo sopia. Näiden henkilöiden liikkeelle saaminen olisi kansanterveyden ja –talouden, yritysten kannattavuuden, vakuutusyhtiöiden intressien sekä yleisen hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta kaikkein oleellisinta. Liikunta ja terveellisten elämäntapojen omaksuminen olisikin saatava keinolla millä hyvänsä kyseisten henkilöiden mukavuusalueelle ja osaksi heidän arkeaan. Motivointi, viestintä ja vuorovaikutus sekä psyykkisen valmentajan taidot ovatkin mielestäni tulevaisuuden liikuntaosaajan tärkeimmät pelimerkit. Ilman niitä valuvat muut ponnistukset hukkaan!

2) Terveydellisten riskitekijöiden huomioiminen korostuu

Huonokuntoisuuden ja painoindeksin nousun takana on fyysisen aktiivisuuden romahdusmainen väheneminen. Istumatyön vastapainoksi ei riitä enää puoli tuntia liikuntaa päivässä. Eikä edes tunti! Tutkimuksissa on havaittu (EMG –mittaukset) jopa kilpaurheilijoiden reisilihasten olevan lähes 80 % vuorokaudesta täysin passiivisessa tilassa. Käyttämättömyys tekee hallaa aineenvaihdunnalle, hermostolle, verenkierrolle, tukikudoksille sekä motoriikalle.

Motivaatio-ongelmien ja terveydellisten probleemien lisääntyessä tarvitaan myös osaamista erilaisten sairauksien, vaivojen ja riskitekijöiden huomioimiseen harjoittelun ohjelmoinnissa sekä ohjaustyössä. Korkea verenpaine, kakkostyypin diabetes, osteoporoosi, sepelvaltimotauti, raskaus, lihavuus, astma tai avanne eivät ole esteitä liikunnan harrastamiselle. Ne ovat haasteita ohjaajalle sekä asianomaiselle. Haasteet on kuitenkin tehty voitettaviksi ja esteet ylitettäviksi. Turvallisella, kannustavalla sekä riskitekijät huomioivalla ohjelmalla voidaan saavuttaa loistavia tuloksia niin ennaltaehkäisevässä, hoitavassa kuin kuntouttavassakin vaiheessa sairautta.

3) Ravitsemushärdelli – on nähtävä metsä puilta!

Ravitsemus ihastuttaa ja vihastuttaa: Huippukokit viihdyttävät rock –tähtien tavoin televisiossa ja painonhallintaryhmät sekä –tuotteet myyvät paremmin kuin koskaan. Ovathan ihmiset nyt lihavampia kuin koskaan! Vaikka informaatiota ruoasta, laihduttamisesta ja terveellisistä elämäntavoista on saatavilla joka tuutista, ovat ihmiset yhä pahemmin eksyksissä. Hiilarihysteria on syössyt rasvakammon aseman ja voimme vain odottaa kauhun sekaisin tuntein mikä jokapäiväisistä ruokatuotteistamme julistetaan seuraavaksi perunan, leivän ja pastan kanssa boikotoitavien epäterveystuotteiden listalle.

Ravitsemuksen rooli terveyden edistäjänä – tai romuttajana on kuitenkin yhä paremmin selvillä. Se on kaiken hässäkän keskellä hyvä asia! Tärkeintä olisi tarjota ihmiskunnalle oleellista, perusteltua ja pureskeltua tietoa siitä, millainen ravitsemus edistää terveyttä, parantaa elämänlaatua, pitää painon kurissa, edistää palautumista, pitää vireänä ja auttaa asiakasta saavuttamaan yksilöllisen tavoitteensa.

4) Vastaisku istumiselle ja toiminnallisuuden korostaminen

Kuten todettua, pilaamme kehomme sekä terveytemme istumalla päivät päätteen ja illan teeveen ääressä. Ruutuaikaa kertyy helposti yli kymmenen tuntia päivässä. Telkkariakin katsomme keskimäärin noin 3,5 tuntia vuorokaudessa. Ja kehtaamme sanoa, ettei aikaa riitä liikunnalle!

Näyttöpäätteen äärestä ei kannata sännätä telkkariruudulla varustetun kuntopyörän päälle, vaikka tyhjää parempi sekin valinta on. Hartia kyyryssä polkeminen vaan ei ole optimaalisinta vastapainoa hartiat kyyryssä näppäilylle! Istumatyöstä kuntosalilaitteisiinkaan istumaan lysähtäminen ei ole paras ratkaisu ainakaan pitkässä juoksussa. Alkuun toki salilla pääsee tehokkaasti ja turvallisesti laitepainotteisella ohjelmalla.

Toiminnallinen harjoittelu on kiireisen, malttamattoman, mutta myös järkevän harjoittelijan valinta. Toiminnalliset liikkeet haastavat koko kehon ja parhaimmillaan kaikki fyysisen kunnon osatekijät kerralla! Kyytiä saavat lihaskunnon lisäksi niin kestävyys, liikkuvuus, kehonhallinta kuin tasapainokin. Ja tarkoituksena on aktivoida useita suuria lihasryhmiä liikeketjujen, ei yksittäisten eikä eristettyjen liikkeiden muodossa. Toiminnallista treeniä voidaan toteuttaa niin kahvakuulalla, kuntosalivälineillä, harjoittelun pienvälineillä kuin omalla kehollakin ja teemana treenille voi olla lihaskunnon lisäksi myös jokin muu edellä luetelluista kunnon osa-alueista.

Kauhuskenaarioista valoisaksi tulevaisuudeksi!

Me Trainer4You:ssa haluamme olla luomassa tulevaisuutta liikunta-alan veturivaunussa! Me haluamme kantaa kortemme kehoon terveydellisten kauhuskenaarioiden välttämiseksi ja ohjaajien ammattitaidon kehittämiseksi nopeasti muuttuvia tarpeita vastaaviksi. Haluamme, että koulutuksistamme valmistuu asiakaslähtöisiä, innostavalla sekä välittävällä otteella asiakkaitaan valmentavia ammattilaisia. Monipuolisen ja laaja-alaisen tietotaidon lisäksi haluamme korostaa opinnoissamme viestinnän ja vuorovaikutuksen, psyykkisen valmennuksen sekä kokonaisvaltaisen valmennusotteen merkityksiä. Liikunta- ja hyvinvointialalla tapahtuu muutoksia nyt nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Pysytään yhdessä alan kärkikahinoissa!

Koulutusterveisin,

Riku

Kuvan lähde: Trainer4You:n arkisto, Ohjaajan opas (WSOYpro/ Docendo)

Hyvinvointipanostusten uudet tuulet?

Suomalaiset yritykset panostavat henkilöstönsä hyvinvointiin reilut 2 miljardia euroa. Henkilöä kohden sijoitus, jolla toivotaan sairauspoissaolojen vähenevän, vakuutusmaksujen kevenevän sekä ennenaikaisten eläkkeelle siirtymisten lykkääntyvän, on 861 € vuodessa. Rahaa siis palaa jo sievoisesti, vaikka summa ei katakaan kuin vajaan kymmennyksen edellisten kulujen aiheuttamasta lovesta yritysten kassassa.

Työnantajavelvollisuuden täyttämisestä tuloksekkaaseen toimintaan!

Perinteisesti fyysisen hyvinvoinnin edistämiseksi yrityksissä on järjestetty yksittäisiä liikunta- ja virkistyspäiviä, luentoja, kuntotestejä sekä tiimiratoja usein kosteiden saunailtojen tai raskaiden ravintolaeväiden kyllästämänä. Ei niissä mitään vikaa ole, mutta sijoituksina epäilen niiden panos-tuottosuhteen jäävän pakkasen puolelle. Jos edellisillä toimenpiteillä saatiinkin kiinnostus ja innostus oman hyvinvoinnin edistämiseen syttymään, palautti arki liian usein takaisin maan pinnalle.

Tuottavia ajatuksia 15 vuoden kokemuksella

Excenta Oy:n hyvinvointipanosten vaikuttavuustutkimuksen mukaan poikii työhyvinvointiin sijoitettu euro keskimäärin 5,8 -kertaisen tuoton, mutta hyvin suunniteltuna ja toteutettuna jopa 10-20 –kertaisen voiton sijoittajalleen. Yksittäisillä ja hätäisesti toteutetuilla tempauksilla tuotto-odotukset jäävät selvästi keskimääräisen alle, mutta jo hyvinkin keveä, omatoimisuuteen ohjaava hanke saattaa osoittautua kultakaivokseksi. Ohessa allekirjoittaneen ajatuksia fyysistä hyvinvointia edistävistä, vaikuttavista sekä tuloksekkaista ratkaisuista 15 vuoden kokemuksella:

Hyvinvointipanostusten uudet tuulet:

1. Kertaluontoisuudesta pitkäjänteisyyteen

”Kukaan ei paranna kuntoaan ja terveyttään liikuntatapaamisten aikana. Tulokset tehdään niiden välissä”. Yksittäisellä tempauksella saadaan lihakset kipeäksi tai parhaimmillaan innostus syttymään, muttei säilymään. Liikunta- ja terveystottumusten muuttaminen edellyttää tietoa, taitoa ja tukea, joita voidaan pitkäjänteisen ja valmentavan hyvinvointikampanjan aikana tarjota innostavassa muodossa.

2. Säntäilystä suunnitelmallisuuteen

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty: Ilman määrätietoista, pitkäjänteistä ja nousujohteista hyvinvointisuunnitelmaa valuu panostus hukkaan, eikä sillä saavuteta tavoitteenmukaista, pysyvää muutosta.

3. Elämyksellisyydestä opetuksellisuuteen

Puissa kiipeily, köyden jatkeena roikkuminen ja carting –kisailut ansaitsevat paikkansa yritysten virkistyspalveluina, mutta niillä ei valitettavasti ole juurikaan vaikutuksia sairauspoissaoloihin ja henkilöstötuottavuuteen. Vaikuttavuus edellyttää opetuksellisuutta, sillä tulokset syntyvät sitoutumisesta, omatoimisuudesta ja lukuisista toistoista – arkiaktiivisuuden sekä omaharjoittelun parissa.

4. Kokeiluista kokonaisvaltaisuuteen

Kokonaisvaltainen, fyysisen hyvinvoinnin eri osa-alueiden huomioiminen tuottaa parhaat tulokset. Vapaa-ajan liikunnan lisäksi työntekijät pitäisi saada kiinnittämään huomiota työergonomiaansa, ravitsemukseensa sekä palautumiseensa stressin hallinnan ohella. Pelkillä lajikokeiluilla, pikapyrähdyksillä tai yhteen osa-alueeseen keskittymisellä ei päästä puuta pidemmälle.

5. Inspiroinnista innostuksen säilyttämiseen

Innostus säilyy parhaiten oppimalla: Palaan jälleen kerran tiedon, tekemisen sekä tuen tärkeyteen muutospolun tankkauspisteinä! Innostuksen lisäksi pitäisi kyetä tarjoamaan kättä pidempää harjoitusohjelmien, valmennusoppaiden, treeni- ja ravitsemusvinkkien sekä mahdollisesti myös harjoitusvälineiden (esim. gymstick tai sykemittari) muodossa.

6. Teholiikunnasta työhyvinvoinnin edistämiseen

Perinteisesti liikunta- ja virkistyspanostukset on organisoitu ja toteutettukin varsinkin suuremmissa yrityksissä erilaisten kerhojen ja niissä toimivien aktiivien kautta. Kaikki kunnia heille: Äärimmäisen tärkeää ja hienoa työtä sekä vertaistukea! Tällainen toimintamalli aktivoi ennen kaikkea jo aktiivisia ja innokkaita liikkujia. Suurimmaksi haasteeksi tällöin nousee vielä liikunnan suhteen passiivisten, huonokuntoisten, erilaisista vaivoista sekä sairauksista ja ylipainosta kärsivien henkilöiden saaminen mukaan hankkeisiin. Heidän motivoimisensa, liikuttamisensa sekä tukemisensa vaatii usein sellaista kokemusta, ammattitaitoa ja työvälineitä, joita löytyy vain asiaan vihkiytyneiltä valmentajilta.

Yksinkertaista mutta helppoa!

Tuloksekkaan työhyvinvointivalmennuksen kulmakivet ovat siis säännöllisyys, pitkäjänteisyys, suunnitelmallisuus, monipuolisuus, nousujohteisuus, kuormituksen ja palautumisen sekä ravitsemuksen suhteiden optimointi ja pelkän innostamisen sijaan innostuksen säilyttämiseen tähtääminen. Aivan samat periaatteet siis kuin yksilön fyysisen kunnon kehittämisessä. Olipa yllätys! Vai oliko sittenkään?

Liikuttavin ajatuksin,

T: Riku

Kehonkoostumusmittaus - Mistä on pienet tytöt ja pojat tehty?

Mitä mitataan ja millä?

Kehonkoostumusmittauksella tarkoitetaan kehon rasvojen, lihaskudoksen, lihastasapainojakauman sekä aineenvaihdunnan mittausta. Mittausvälineet sekä -menetelmät vaihtelevat hyvinkin paljon, jolloin mittauksesta saatavat arvotkin ovat laajuudeltaan erilaisia. Kehonkoostumusta mitataan kuitenkin yleisesti bioimbedanssi -laitteella, jonka mittaustulos perustuu hyvin pitkälti sähkönjohtavuuteen. Sähkönjohtavuus taas on riippuvainen pitkälti kehon nestepitoisuuksista, jossa heikko sähkövirta kiertää.

Mittaustuloksissa ja -tarkkuuksissa on laitekohtaisia eroja paljon, riippuen mm. siitä, kuinka usealla taajuudella ja kuinka useasta kudoskerroksesta sähkönjohtavuutta mitataan. Kehonkoostumusanalysaattoreiden hinnat vaihtelevatkin muutamasta kymmenestä eurosta noin 20 000 euroon.

Halvempien laitteiden etuja ovat tietenkin hinta, kun taas absoluuttinen mittaustarkkuus vaihtelee testattavasta, mittaajasta sekä mittausajankohdasta riippuen hyvinkin paljon. Ns. markettimittareilla voi kuitenkin seurata esimerkiksi kehon painoa suhteellisen luotettavasti, mutta kehonkoostumuksen mittaamiseen ne antavat vain suuntaa antavan arvion.

Kalliimpien kehonkoostumusanalysaattoreiden (Tanita MC 180 MA sekä InBody720) absoluuttinen mittaustulos on kliiniseltä tarkkuudeltaan noin 99%. Tälläisia laitteita käytetäänkin usein tutkimuskäytössä sekä hyvin varustelluilla kuntotestausasemilla. Kalliimpien laitteiden ehdoton valtti on tarkan mittaustuloksen lisäksi selkeä ja kattava palautemateriaali.

Mittaustapahtuman kulku

Kehonkoostumusmittauksen vaiheet lyhyesti ovat seuraavat: Valmistautumisohjeet testiin, testattavan esitietojen syöttäminen laitteeseen, henkilön painon kalibrointi (vaaálla seisominen), tarttuminen sähkönjohtavuutta mittaaviin kosketinpintoihin, sekä tuloksen tulostaminen. Luotettavat laitteet antavat tuloksen ainoastaan silloin, kun mittaus on teknisesti oikein toteutettu.

Kenelle kehonkoostumusanalyysi soveltuu?

Kehonkoostumusmittaus laitteistot ovat erinomaisia koko kehon skannaukseen sekä harjoitus, -elämäntapa sekä ravitsemustottumusten seurantaan. Luotettavilla laitteilla saadaan painon lisäksi mitattua kehon rasvan määrää, lihasmasssan määrää, luumassaa, viskeraalirasvan (sisäelinrasvan) osuutta, nestetasapainoa, perusaineenvaihduntaa sekä kehonosakohtaiset rasva –ja lihasmassa jakaumat. Kyseessä on siis koko kehon skannaus, ei vain painon ja rasvaprosentin mittaus.

Kehonkoostumusanalyysia voi suositella kaikille terveille ihmisille. Tietyissä sairauksissa sekä rakenteellisissa poikkeamissa (esimerkiksi sydämentahdistin) luotettavaa mittaustulosta ei voi saada eikä mittaus välttämättä suositella. Soveltuvuutta mittaukseen kannattaa kysyä rohkeasti testaajalta.

Kehonkoostumusmittaus on laitteiston, testaajan ja testattavan yhteistyötä!

Mittaustuloksen saaminen on helppo juttu, mutta mittaustulosten tulkinta ja

elämäntapamuutokseen motivointi edellyttävätkin jo ammattitaitoa. Pelkän mittaustuloksen tulostaminen ilman asiantuntevaa palautetta on vähän sama asia kun auton katsastuksesta saadun vikalistan silmäily. Harva osaa korjata autoakaan itse vaikka korjauskohteet olisivat selvillä. Jos mittauksesta haluaa saada todellisen hyödyn, tulee mittauksen olla luotettava ja palautteen tavoitteisiin ohjaava.

Mittaustuloksissa korostuu erityisesti yksilöllisyys. Vaikka laitteistot vertaavatkin tulosteraportissa tuloksia yleisiin viitearvoihin, tulee palaute pystyä antamaan yksilöidysti ja motivoivasti. Mitattava ei siis voi olla vain testattava objekti, vaan ihminen, jota ohjataan sekä motivoidaan parantamaan terveys –ja liikuntatottumuksia.

Palautemateriaali on kalliimmissa laitteissa kattava, sillä laitteistot sisältävät oman ohjelmiston tulosten tulkintaan ja tulostamiseen. Myös seuranta on erillisillä ohjelmistoilla helpompaa. Seuranta onkin se kehonkoostumusmittauksen perimmäinen tarkoitus. Yksittäinen mittaus kun kertoo vain lähtötilanteen.

Elämäntapamuutoksen liekki voi leimahtaa palautteenannossa!

Kehonkoostumusmittauksen tulosteen perusteella tehdään johtopäätökset nykytilanteesta ja luodaan tavoitteet sekä aikataulu tuleville mittauksille sekä mahdollisille elämäntapamuutoksille.

Mittaustulokset luovat usein tarpeen harjoittelun järkevöittämiselle tai ruokavaliomuutokselle. Esimerkiksi mittaustuloksissa huomattu lihasepätasapaino huomioidaan tulevassa liikuntaohjelmassa. Kohonnut rasvaprosentti tai viskeraalinen rasva antavat taas syyn kiinnittää ensisijaisesti huomiota ravitsemustottumuksiin. Suositukset muutoksiin ja muutosaikatauluun ovat yksilölliset sillä elämäntapamme – ja tilanteemme sekä kehomme on harvoin samanlainen kuin muilla.

Mittauksen hyödyt saavutetaan siis luotettavan mittauksen sekä motivoivan ja konkreettisen palautteen muodossa. Kehonkooostumusanalyysi kaikessa kattavuudessaan antaa hyvän arvion kehon “solmukohdista”, joihin huomiota kiinnittämällä yksilöllisen liikunta –ja ravitsemusohjeen muodossa saadaan kokonaisuus kuntoon.

Asiantuntijana toimi Trainer4You Oy:n koulutuspäällikkö Lasse Seppänen

Kouluttaja-/ valmentajaesittelyssä Arto ”Pessi” Pesola

Päätin kirjoittaa eräästä henkilöstä hetken mielijohteesta. Kyseinen kaveri on ollut mukana tiimissämme jo hetken aikaa ja osoittanut erinomaisuutensa lähes joka päivä. Silti miehestä ei vielä ole kuultu, eikä häntä olla nähty tositoimissa kenttätyössä kuin vasta muutamaan otteeseen. Kyse on henkilöstä graafisten aineistojemme takana eli Arto ”Pessi” Pesolasta.

Aasinsilta Rovaniemeltä asti

Pelatessani opiskeluaikoina kaukalopallon pääsarjaa Rovaniemeläisessä joukkueessa niemeltä PVV, saimme vastustajaksemme Saarenkylän jäähalliin lajin menestysjoukkue Bandy-84:n Oulusta. Hävisimme tiukan kamppailun maalilla ja olimme varsin tyytyväisiä otteisiimme tappiosta huolimatta. Kuitenkin vain siihen saakka, kun näimme vastustajajoukkueen nousevan linja-autonsa kyytiin. Parhaan pelaajan palkintoa kantava kaveri nimittäin hyppäsi bussin puikkoihin ja starttasi auton hallin pihamaalta kohti etelää. ”Hävisimme porukalle, jonka paras pelaaja oli bussikuski!”, totesimme häntä koipien välissä. Voi sitä häpeän ja itsesäälin määrää.

Mies graafisten aineistojemme takana

Ihmettelet varmaan, miten kyseinen alustus liittyy Artoon. Liittyy se, hyvinkin loogisesti. Pessi nimittäin on vastannut jo useamman vuoden Trainer4You:n graafisesta ilmeestä AD:n roolissa. Ja sen työn mies on tehnyt mielestäni puhtain paperein ja kiitettävin arvosanoin! Graafikon työ on kuitenkin miehelle lähinnä rakas harrastus, jossa hän pääsee toteuttamaan luovuuttaan sekä ”silmäänsä kauneudelle”.

Koulutukseltaan Pessi on liikuntafysiologi. Hän työstää parhaillaan väitöskirjaa Jyväskylän Yliopistolle fyysisen passiivisuuden terveyshaitoista, istumisen aiheuttamista ongelmista sekä arkiaktiivisuuden vaikutuksista hyvinvointiin. Samoista aiheista mies kiertää luennoimassa ja kouluttamassa niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin seminaareissa. Ja enenevässä määrin myös Trainer4You –valmennuksissa sekä ohjaajakoulutuksissa. Arton harrastushistoriasta mainittakoon etenkin pelivuodet Suomisarja- ja Mestis-nousujoukkue D-Kiekon paidassa sekä valmennuskokemus saman seuran juniorijoukkueiden peräsimestä.

Jos ei tullut selväksi

Jos Sinulle jäi epäselväksi alustukseni parhaan pelaajan palkintoa kantavasta bussikuskista, niin koen Arton ansaitsevan paikan palkintokorokkeella meidänkin tiimissämme. Arton tieto-taito, koulutustausta, jatkuva tiedonjano, kyky hahmottaa kokonaisuuksia sekä yksinkertaistaa vaikeitakin asioita sekä aluskasvillisuutta hipova nöyryys yhdistettynä karismaattiseen persoonaan tekevät hänestä ainutlaatuisen tiimipelaajan: Pessin – passiivisuuden sekä pessimismin pahimman vastustajan.

Toisaalta olemme me muutkin kouluttajat ja valmentajat melko kovia ”jätkiä”, kun meiltä löytyy tuon tason osaamista jo graafikoltakin.

Arton osaamisesta vaikuttuneena,

T: Riku