maanantai 28. marraskuuta 2011

Kaksisataa tarinaa...

Tämä blogijulkaisu julkaistaan vuoronumerolla 200! Puolentoista vuoden aikana tarinaa on syntynyt kahden ja puolen julkaisun viikkovauhtia. Yhteen blogijulkaisuun olen käytänyt aikaa keskimäärin noin 45 minuuttia. Vaikka kokemusta on kertynyt, en ole vieläkään ratkaissut mielessäni sitä, onko bloggaaminen:
  • Terapeuttista vai riippuvuutta aiheuttavaa?
  • Vapauttavaa vai kahlitsevaa?
  • Kantaa ottavaa vai yleisesti hyväksyttävää?
  • Rentouttavaa vai stressikäyrää nostattavaa?
  • Hyödyllistä vai ajan hukkaa?
  • Spontaania vai suunnitelmallista?
  • Luovaa vai jäykistelyä?
  • Puolueetonta vai kaupallista?
  • Positiivista vai kielteisyyteen kallistuvaa
  • Viihdyttävää vai ärsytyskynnystä koettelevaa?

Linja Hukassa?

En siis vieläkään ole löytänyt linjaani. Otteeni elääkin päivittäin: Kun eilen olin spontaani, tänään pyrin suunnitelmallisuuteen, kun viimeksi mielikuvitukseni pulppusi, nyt joudun taistelemaan joka sanan synnyttämiseksi ja kun edellinen blogini oli kaupallinen, yritän nyt pysyä puolueettomana. Täysin ennalta-arvaamatonta siis. Ja se kai saakin minut kirjoittamaan!

Anna palautetta!

Shittiä,korvamakiaa, aihe-ehdotuksia, vinkkejä sekä äidillisiä/ isällisiä neuvoja kiitollisena vastaanottaen.

Rikusi

Kuva: Jukka-Pekka Moilanen/ Trainer4You:n arkisto

Laitteissa vai vapailla painoilla - kumpi voittaa?

Treenaaminen ja ravitsemus ovat monelle sydämen asioita. Eikä suotta! Onhan 
molemmilla kiistaton vaikutus sydänterveyteekin. Tehokkaaseen ja turvalliseen treenaamiseen tarvitaan tunteiden lisäksi myös pääkoppaa. Ja mitä toiminnallisemmaksi harjoittelu menee sen enemmän harjoitusvaikutusta saa myös hermosto. Aivojakin siis tarvitaan.

Laitteissa vai vapailla painoilla?

Hiilarikeskustelun lisäksi pinnalla tuntuu parhaillaan vellovan keskustelu harjoittelun toiminnallisuudesta. Varsinkin kuntosalilaitteet ovat saaneet osaksensa paljon parjausta ja joutuneet lähes hiilarihysterian kaltaiseen boikottiin - mielestäni täysin suotta. Mikä sopii toiselle, ei välttämättä pelasta toista... Harjoitusliikkeiden ja -välineiden valinnassa täytyy ottaa huomioon ainakin harjoittelijan lähtötaso, tavoitteet, rajoitteet sekä mieltymykset.

Kuntosalilaitteet kunniaan

Kuntosaliharjoittelu on helppoa aloittaa laitepainotteisesta treenaamisesta, mutta heti aluksi kannattaa kuitenkin ottaa ohjelmaan myös vapailla painoilla tehtäviä liikkeitä. Aloittelijan keskittyminen ja kehonhallinta riittää rajalliseen märään vapailla painoilla toteutettavia moninivelliikkeitä, jonka jälkeen harjoittelua voidaan tehokkaasti ja turvallisesti jatkaa kuntosalilaitteilla. Kehonhallinnan pettäessä, keskivartalon ja alaraajojen linjauksen luhistuessa eivät perusliikkeet tangolla tai käsipainoilla tuota enää toivottua harjoitusvaikutusta. Rasitusvammojen ja loukkaantumisen riski sen sijaan kasvaa toisto toistolta suuremmaksi.

Vapaat painot vapauttavat

Sehän nyt vain on raaka fakta, että vapailla painoilla harjoittelu on tehokkaampaa! Liikeradat ovat luonnollisemmat, kehonhallinta kehittyy, keskivartalo joutuu töihin, molemmat raajat tekevät oman osuutensa jolloin lihastasapaino paranee ja liikkeet kuormittavat enemmän myös avustavia sekä liikettä tukevia (fiksaattorit) lihaksia. Mutta sekin on raaka fakta, että salinoviisi eli henkilö, jolle liikkeet ovat vieraita ja jonka kehonhallinta on kateissa, ei saa koppia heti kerralla. Jos pinnalliset lihakset ovat hukassa, niin vielä vaikeampaa henkilölle on syvien lihasten aktivointi ja keskivartalon sekä lantionseudun lihasten hallinta. Siksi onkin fiksua lähteä liikkeelle pinnallisten lihasten metsästyksestä ja laitepainotteisesta harjoittelusta. Myöhemmin on järkevää, tehokasta ja luonnollista siirtyä yhä enemmän vapaisiin painoihin sekä toiminnallisempiin liikkeisiin.

Kuntosaliohjelman ainekset

Kuntosaliohjelman tavoitteenahan on totuttaa harjoittelijan ohjelman vaatimuksiin ja nousta fysiikaltaan näin uudelle levelille. Siihen totuttuaan ei saman ohjelman jauhaminen enää kehitä yhtä tehokkaasti, mutta ylläpitää saavutetun kuntotason. Oleellista olisikin vaihtaa ohjelmaansa riittävän usein kehityksen turvatakseen. Jostain on kuitenkin lähdettävä liikkeelle, eikä mielellään "tikapuiden yläpäästä": Sieltähän on tie ainoastaan yhteen suuntaan. Kun riman asettaa tarpeeksi alas, on ohjelmaa helppoa jalostaa sekä tehostaa vuosikausia eteenpäin. Laiteharjoittelu onkin turvallinen ensiaskelma. Ohessa mutamia ohjeita kuntosaliharjoitusohjelman laadintaan aloittelijoille sekä jo pidemmälle ehtineille:
  • Koordinatiivisista liikkeistä tuettuhin - Sijoita vaikeimmat ja haastavimmat liikkeet ohjelman alkuun kun energiaa ja voimia on eniten.
  • Perusliikkeistä eristäviin liikkeisiin - Lähde liikkeelle moninivelliikkeistä ja tee vasta myöhemmin eristävät ns. muotoliikkeet (poikkeus vahvistaa säännön; ns. etukäteisväsytys on edistyneen lihasmassan tavoittelijan tehokeino)
  • Suurista lihasryhmistä pienempiin - Suurten lihasryhmien harjoittaminen kuluttaa paljon voimia ja energiaa. Sijoita ne siis alkuun.
  • Tavoitteen kannalta tärkeistä vähemmän tärkeisiin - Jos tavoitteenasi on etenkin keskivartalon vahvistaminen, ei mikään estä Sinua tekemästä kyseisiä lihaksia kuormittavia liikkeitä jo ohjelman alussa. Varsinkaan, jos et kyykkää tai tee maasta vetoa suurilla painoilla samaisen treenin aikana.
Tehikkaita ja turvallisia treenejä!

Kuvat: Trainer4You arkisto
Mallit: Karoliina Puralaja Aino Kulmala

lauantai 26. marraskuuta 2011

Unelmien kuntosali – laitevalintani


Oletko jo tutustunut Kinesis station –kuntosalilaitesarjaan? Jos et, niin nyt siihen  on oiva mahdollisuus! Ainakin henkilökohtaisesti innostuin jo videosta. Päästessäni hypistelemään laitteita, en kokenut pettymystä. Päinvastoin! Vakuutuin kertalaakista. 

Vihdoin kuntosalilaitteiden ja puoliohjattujen taljojen parhaat puolet oli onnistuttu yhdistämään kokonaisuudeksi, jonka summa oli enemmän kuin kaksi. Itse asiassa summa lyö laudalta lähes vapaiden painojen mahdollisuudet. Ainakin kun ottaa huomioon liikevariaatiomahdollisuudet, käyttäjäkokemukset, turvallisuuden ja soveltuvuuden lähes jokaiselle aloittelijasta huippu-urheilijaan.

Minun kuntosalini

Jos siis saisin perustaa tai ainakin suunnitella unelmieni kuntosalin, hankkisin laitekannan sydämeksi Kinesis station –laiteperheen. Siihen kuuluu kuusi erilaista laitetta, kansankielisesti: Rintaprässi, alasvetolaite, pystypunnerruslaite, alataljasoutu, vatsarutistus-/ vertikaalitalja sekä penkille nousu-/ maastavetotalja. Toki kaikki laitteet mahdollistavat lukuisia muitakin eri liikkeitä.

Katso ja innostu!

Seuraava video havainnollistaa pelkästään rintaprässin monipuolisuuden. Eikä se ole edes laiteperheen monipuolisin jäsen. Katso ja innostu: 

tiistai 22. marraskuuta 2011

Unelmien kuntosali

Olen usein haaveillut oman kuntosalin perustamisesta. Tai ainakin sellaisen suunnittelusta laitekannan sekä sisustussuunnitelman tekemisiä myöten. Hävettää vähän myöntää, että nautin sisustuslehtien ja huonekaluliikkeiden mainoskatalogien selailemisesta. Ehkä toiveammattini olisikin löytynyt käsitöiden parista tai graafiselta alalta, kuten pääsykoepsykologi minulle fysioterapeutiksi hakiessani ehdotti.

Toiminnallisuus etusijalla
Jos saisin vapaat kädet kuntosalin tai –keskuksen perustamiseen, haluaisin sen erottuvan massasta. En välttämättä massiiivisuuden tai glamourin perusteella, vaan käytettävyytensä, viihtyisyytensä ja palvelutarjoomansa perusteella. Haluaisin, että kuntokeskukseni olisi paikka, jossa viihdyttäisiin myös tunnelman vuoksi. Toivoisinkin fiiliksen olevan aloittamisen kynnystä madaltava, välittävä, luottamusta herättävä sekä kiireetön, tiukasta treenaamisestakin huolimatta.  

Arjen luxusta
Jotain arjen luksustakin haluaisin vierailleni tarjota. Olisikin upeaa, että hyvin varustellun kuntosalin lisäksi keskuksesta löytyisi pieni, mutta sopivan ylellinen palautumispuoli. Olisi uima-allas pulikointia, vesijumppaa tai ihan vain rentoutumista varten. Ja tietenkin pieni poreallaskin löytyisi kireiden paikkojen elvyttämiseen. Viihtyisien allastilojen reunalla voitaisiin vetää tunteja pienryhmille joogan, pilateksen, gymstick –treenin sekä stretchingin merkeissä. Ja toki salillakin tarjottaisiin lihaskuntopainotteisia ryhmäharjoittelutunteja circuitin ja functional trainingin merkeissä. kahvakuularyhmäkin kokoontuisi pihanurmella ainakin kesäkaudella.

Kompakti kokonaisuus

Itse kuntosali olisi suhteellisen pieni ja kompakti. Siellä olisi uudenkarheat Kinesis –station laitteet, joihin olen täysin hurahtanut. Niiden erinomaisuus piilee kolmiulotteisissa liikeradoissa, jonka taljavetovastus ja pyörivät taljarissat mahdollistavat. Kinesis station- sarjaa täydentäisin tietenkin Kinesis Onella, ristikkäistaljalla, kiskopunnerruslaitteella, kyykkyräckillä, levytanko- ja käsipainosarjalla sekä tietenkin kaikilla peruslaitteilla, jotka mahdollistavat ohjaajakoulutustoiminnan sekä tehokkaan ja turvallisen harjoittelun.

Monipuoliset laitteet lämmittelyyn ja loppuverkkaan
Aerobisen laitekannankin tulisi olla monipuolinen: Hankkisinkin ainakin Cross trainerin, Technogymin Varion (mahdollistaa steppauksen sekä crossauksen), soutulaitteen, juoksumaton sekä muutaman kuntopyörän. Hieman riisututkin mallit kelpaisivat, joten integroituja televisioita kosketusnäyttöineen ja nettiyhteyksineen ei tarvittaisi. Riittäisi, että kuntosalin televisiota voisi halutessaan katsella, musiikkia kuunnella tai lehtiä selailla. Pieni sporttikirjastokin olisi mukava pystyttää Spa -puolen ja lämmittelylaitteiden välimaastoon.

Edukseen erottuva palvelutarjooma
Palvelutarjooman haluisin poikkeavan totutusta eniten. Klubimuotoisuus takaisi sitoutumisen ja suunnitelmallisuuden. Jäsenyyden tulisi kuitenkin olla jokaisen euronsa arvoinen. Peruspalveluihin kuuluisikin kuntosalin ja allaspuolen vapaan käytön lisäksi myös personal trainer –harjoittelijoiden palvelut, jotka päivystäisivät salilla aina prime time –aikoina. Kuukausittaiset jäsentapahtumat huippuluennoitsijoiden ja –kouluttajien vetäminä olisivat lisäarvo jäsenille, mutta myös oiva tilaisuus kutsua vieraita eli potentiaalisia uusia asiakkaita tutustumaan keskukseemme. Pienellä lisämaksulla olisi panostettavissa kolmesti vuodessa toteutettavaan Kehon Ikä –kuntokartoitukseen, kunto-ohjelmien rakentamiseen/ päivittämiseen sekä niiden ohjaustapaamiseen personal trainerin opastuksella. Halutessaan asiakas voisi satsata myös pakettiin, joka sisältäisi viikoittaisen tai kahden viikon välein toteutuvan treenaritapaamisen. Tähän pakettiin kuuluisi myös tyylikäs treenivarustesetti, nahkakantinen klubimme valmennusopas sekä arkiaktiivisuuteen kannustava Welness Key. Lisäksi ohjaus-, valmennus- ja testauspalvelut olisivat hankittavissa itselle tai vaikkapa oman yrityksen henkilöstölle saman katon alla sijaitsevalta Hyvinvointiasemaltamme.

Unelmointi sallittua
Saahan sitä aina unelmoida. Varsinaiseksi kuntokeskusyrittäjäksi en koskaan aio lähteä, mutta mielelläni autan, jos kokemuksestani on jollekulle hyötyä. Sen sijaan Ohjaajakoulutus- ja yritysvalmennuskeskus voi olla joskus todellisuuttakin. Ja siellä näkisin mieluusti läjäpäin kouluttamiamme personal trainereita, kuntosaliohjaajia ja ryhmäliikuntaohjaajia tosi toimissa. Se unelma elää nyt voimakkaampana kuin koskaan aikaisemmin!

Kuvat: Qicraft/ Technogym

Muutosta pataan!

Olin taannoin koulutustapahtumassa, jossa pääteemana oli tavoitteiden asettaminen ja niiden saavuttaminen. Tavoitteiden saavuttamiseen liittyy olennaisena osana myös muutosprosessi, jota sivuttiin seminaarissa.
Jokaisella meistä lienee elämässämme tavoitteita. Jopa laiskiaisella (pilosa -lahkoon kuuluva eteläamerikkalainen eläin, jolla on muuten vain puolet samanpainoisten muiden nisäkkäiden lihasmassasta), joka nukkuu noin 15 tuntia vuorokaudesta on tavoitteita. Laiskiaisella tavoitteet liittyvät enimmäkseen ruokaan sekä lisääntymiseen. Meillä ihmisillä niitä on edellisten lisäksi usein huimasti enemmän. Jopa samaan aikaan.

Kannattaako tavoitteita asettaa?

Erään Harvardin yliopistontutkimuksen mukaan vain 3% yliopiston opiskelijoista oli asettanut itselleen kirjallisen tavoitteen. 20 vuoden päästä verrattiin tavoitteita itselleen asettanutta ryhmää verrokkiryhmään, jolla minkäänlaisia tavoitteita ei ollut ainakaan ylös kirjattuna.Molemmat ryhmät olivat samalta vuosikurssilta. Johtopäätös oli kiteytettynä se, että tavoitteita asettanut opiskelijaryhmä oli keskimäärin 30% vauraampi taloudellisesti verrokkiryhmään verrattuna.

Pääasia on pitää pääasia pääasiana!

Tavoitteiden saavuttaminen kiteytyi mainitsemassani seminaarissa muutamiin ydinkohtiin. Siinä kannustettiin löytämään:

  1. Oikeat tavoitteet
  2. Oikea toiminta
  3. Oikeat ihmiset
Seuraavassa muutamia allekirjoittaneen ajatuksia ja havaintoja sekä seminaarista poimittuja viisauksia kyseisiin teemoihin liittyen.

1. Oikeat tavoitteet

Oikeanlaisilla tavoitteilla tulee olla aina henkilökohtainen merkitys. Tavoitteella on merkitys silloin, kun tavoitetta tulee mietittyä arjessa päivittäin. Kun se on vielä yhteydessä omiin arvoihin, tulee tavoitteesta merkityksellinen. Usein asettamamme tavoitteet ovat kuitenkin samoja kuin naapurin Pertillä, laulaja –idolillamme tai ne liittyvät tämän hetken kuumimpiin puheenaiheisiin. Tavoitteet eivät todellisuudessa ole silloin omia,vaan ympäristön tietoisuuteemme asettamia. Lähtökohta tavoitteen saavuttamiselle on siis vääränlainen.

2. Oikea toiminta ja ajattelu

Meillä on päivittäin noin 50 000 ajatusta. Ajatuksemme ohjaavat toimintaamme. Ajatuksistamme noin 90 % on samoja kuin eilen. Ja toissapäivänä. Näin siis on myös toimintamme laita. Mikäli uhraamme ajatuksistamme noin yhden prosentin tavoitteellemme, tarkoittaa se noin 500 ajatusta per päivä. Aika paljon vai mitä? Tavoitteen kohdalla määrä määrää menestyksen. Se, mitä useammin tavoite on mielessämme ja se, kuinka monta yksittäistä, pientäkin tavoitteen mukaista tekoa toteutamme päivittäin, määrää todennäköisyyden tavoitteen saavuttamiselle!

3. Oikeat ihmiset

Kirjaa ylös ne ihmiset, joiden kanssa olet eniten tekemisissä. Pohdi tämän jälkeen, kuinka kyseiset henkilöt edesauttavat tavoitteesi saavuttamista. Koska ympärillä olevilla ihmisillä on tutkimustenkin mukaan selvä vaikutus omiin ajatusmalleihimme ja tottumuksiimme, voivat ne näin ollen joko tukea tai sabotoida tavoitteemme toteutumisen. Viestini ei ole se, että hylkäät ihmiset, jotka eivät tue tavoitetta, vaan tiedostat, kuinka yhdessä voitte edesauttaa tavoitteesi saavuttamista, Voisitko esimerkiksi verestellä vanhoja ystävyyssuhteita, joista voisi löytyä lisäpotkua kohti unelmia?

Oletko tavoitteen asettelija vai tavoitteen saavuttaja?

Monet meistä asettavat tavoitteita. On kuitenkin vissi erotavoitteen asettamisella ja tavoitteen saavuttamisella. Oikein laaditut tavoitteet siivittävät meidät kohti unelmia. Vääränlaiset taas vahvistavat käsitystämme epäonnistumisesta.

” Ihmiset eivät ole laiskoja! Ihmisillä on vain kelvottomiatavoitteita, tavoitteita jotka eivät innosta heitä” – Tony Robbins

Tavoitteellista syksyä,

Lasse Seppänen
Koulutuspäällikkö, Trainer4You

Vierailijakirjoittaja Lasse Seppänen on Trainer4You Oy:n koulutuspäällikkö ja Oulun toimipisteen yksikönjohtaja. Lassen osaamisen taustalla ovat ammatillisten opintojen (Koulutettu hieroja, ammatti- ja ravintovalmentaja, personal trainer) lisäksi myös NLP -opinnot sekä lukuiset valmennukseen, yrittäjyyteen sekä liikunnanohjaukseen liittyvät koulutukset.

Kuva: Trainer4You arkisto: Kunto-ohjaajan opas (R. Aalto, S. Antikainen, R. Tanskanen. Docendo, 2007)

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Personal trainer on perseestä!

Matti-Esko Hytösen persoona ja kolumnit jakavat mielipiteet kahtia. Toiset tykkäävät hänen omaperäisestä ja puukottavasta kirjoitustyylistään. Toisia se taas ärsyttää. Matti-Esko on kiistatta hyvässä fyysisessä kunnossa. Ainakin ulkoisesti. Hänen jo vuosia sitten kirjoittaneensa kolumni otsikon aiheella sai ainakin allekirjoittaneen ärsyyntymään.

Itsekuri kunniaan
Kolumnissaan Matti-Esko kritisoi Personal trainereiden tarpeellisuutta sekä suomalaisten itsekurin löysyyttä. Tiedosta ja taidostahan homma ei voi jäädä kiinni, sillä jokainenhan nyt tietää, että liikkumalla enemmän ja syömällä vähemmän saavutetaan hyviä tuloksia! Eikä liikkuminen kovin vaikeaa ole: Tossua toisen eteen ja rautaa tankoon! Ja proteiinisheikki mukaan salille!

Olisikohan noin?
Työn ja arjen kuormittavuus ovat muuttuneet dramaattisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Istumatyö ja fyysinen passiivisuus ovat vähentäneet salakavalasti, mutta dramaattisesti suomalaisten arkiaktiivisuutta. Tuki- ja liikuntaelinongelmat, kansansairaudet sekä aineenvaihduntasairaudet ovat lisääntyneet epidemian lailla. Myös eläkeiän jatkuva nokittaminen sekä liiallisten tai liian vähäisten virikkeiden aiheuttamat mielenterveysongelmat asettavat omat vaatimuksensa kunnossa pysymiselle. Myös se, että kaikenkarvaista tietoa ravitsemuksesta ja liikunnasta on nyt saatavilla enemmän kuin koskaan ennen heittää haasteen lukijalleen: Kuinka erotan oleellisen tiedon epäoleellisesta ja kuinka lähden liikkelle omalla kuntopolullani?

Facebookissa sattuu ja tapahtuu
Törmäsin eilen mielenkiintoiseen facebook –keskusteluun. Tarmokas ja ilmeisen osaava Personal trainer markkinoi hyvän maun mukaisesti palvelujaan facebookissa joululahjaidea ajatuksella. Hänen ystävänsä kommentoi viestiketjuun ajattelemattomasti ihmetellen, kuka kumma nyt tarvitsee treenaria kuntoon päästäkseen. Ystävä sai luonnollisesti tyrmäävän vastaanoton, kun viestiketjuun tulvi puolustelevia ja personal trainingin tarpeellisuutta korostavia viestejä.

Hyvä kunto ei ole varastoituva luonnonvara
Ajat muuttuvat. Ihmiset eivät enää pysy kunnossa pelto- ja metsätöitä tehdessään. Jalat eivät ole enää pääasiallisin kulkuväline ja ruoan saa muutenkin kuin metsästämällä. Arki on kiireistä ja tietoa tulvii joka tuutista. Aika liikkumiseen voi olla kortilla ja liikkeelle lähtemisen kynnys kasvaa kilpaa kunnon huononemisen kanssa.

Personal training on elämäsi valmennusta!
On hienoa, kun voi luottaa asiantuntijaan ja tietää tekevänsä oikeita asioita. On upeaa, että joku pysäyttää ja pistää kirkastamaan tavoitteensa. On sitouttavaa, kun treenitapaamiset on sovittuina kalenterissa ja omaharjoitteet ohjelmoituna lukujärjestykseen. On järkevää sijoittaa euroja hyvästä kunnosta erinomaiseen päästäkseen, jos vaihtoehtona on sairaan kirjoista terveeksi kuntoutuminen lääkkeitä syömällä. Ja on unelmieni täyttymys, ettei meidän personal trainereiden tarvitse enää perustella PT -palvelujen erinomaisuutta, sillä asiakkaat tekevät sen jo puolestamme!

Niin ja Matti-Eskolle vielä terveiset, että näkisin Sinua mielelläni valmennustapaamisen merkeissä. Uskon, että se saisit harjoitteluusi paljon uusia ideoita, intoa ja tehoakin.  

T: Rikusi

tiistai 15. marraskuuta 2011

Palaute – Onko se niin sairaan vaikeaa?

Personal trainerina työskennellessäni palautteen antaminen on ollut tärkeimpiä työkalujani. Ilman sitä ei asiakas opi korjaamaan virheitään eikä kykene omatoimiseen, tehokkaaseen sekä turvalliseen harjoitteluun. Hyvä treenari tekee itsestään tarpeettoman. Palaute onkin keino oman roolinsa pienentämiseen!


Älä pihtaile!
Ihmettelen palautteen pihtaamista. Positiivista palautetta pelätään ilmeisesti antaa nuoleskelun ja asiakkaan ylpistymisen pelossa. Positiivinen palaute kuulemma kokee inflaation; sen teho vaimenee käytettäessä. Roskaa sanon minä! Rakentavaa palautetta pihtaillaan taas vastapelurin loukkaamisen pelossa. Asian voi kuitenkin esittää useammallakin eri tavalla. Jos asenne on kohdallaan, ei tällaista uhkaa ole.

Liikaa kliinisyyttä
Toki positiivista palautetta voidaan käyttää väärinkin. Varsinkin jos se työnnetään väärään rakoon. Jos ”hyvä hyvä” -kannustukset ujutetaan taitavasti ryhmäliikuntatunnin beattien laskemisen lomaan tai epäonnistuneen suorituksen yhteyteen, laimenee teho luonnollisesti nopeasti. Vastaavasti hyvästä yrityksestä, tsempistä ja sitoutumisesta pitäisi aina pyrkiä palkitsemaan positiivisella palautteella, oli lopputulos sitten millainen tahansa. Jos aihetta kehuille sekä huomioimiselle on, älä suotta pihtaile. Voit tehdä jonkun päivästä ainakin hieman aurinkoisemman.

Rakentavaa, vaan ei nakertavaa!
Rakentavan palautteen antaminen se vasta taitolaji onkin: Palautteen avulla pitäisi kyetä lisäämään innostusta ja korjaamaan toimintaa, kun jokin on pielessä. Siksi tärkeää onkin positiivinen pilke, hyvien puolien korostaminen sekä selkeä ohjeistus ongelman ratkaisemiseksi. Jos kaikki on pielessä, tulisi rakentavan palautteen silti olla ystävällisessä hengessä annettu. Ja väitän omassa asenteessa olevan tarkistettavaa, jos asiasta ei löydy edes pienen pientä ilonaihetta.

Sitä saa mitä tilaa!
Uskon vakaasti, että palautekulttuurimme ongelmat johtuvat vähintään yhtä paljon sen vastaanottajasta kuin antajasta. Me suomalaiset vastaamme kehuihin ja kiitoksiin vähättelevästi. Kun ulkotakkiamme kehutaan kauniiksi, vastaamme löytäneemme sen kirpputorilta. Ja kun vartalomme saa treenaamisen vuoksi ansaitsemiansa kehuja, kerromme lihoneemme jo kolme kiloa kesästä.

Parjaavasta kolautteesta korjaavaan palautteeseen!
Kun ensi kerralla annat palautetta, pyri keskittymään niihin asioihin, joista löysit kehuttavaa - oli palautteesi sitten positiivista tai rakentavaa. Ja kun seuraavan kerran saat rakentavaa palautetta, voisit kiittää kehittymisen työkaluista sekä pyytää asianomaiselta ratkaisumalleja toimintasi kehittämiseksi. Positiivista palautetta saadessasi, ota se ylpeästi vastaan kiittämällä kehuista.

Kaikista palautteista, niin positiivisista kuin rakentavista, kiittäen!
T: Treenarisi Riku

Kuva: Trainer4You arkisto (Janne Aalto)

Tehokkainta liikuntaa?


Mikä on tehokkain liikuntamuoto, treeniväline tai harjoitusliike? Nämä kysymykset toistuvat ainakin aikakauslehtien otsikoissa sekä naapureiden kysymyksissä meille liikunnan ammattilaisille.

Taustaa suosituksille

American College of Sports Medicinen vuonna 2007 vuonna päivittämän liikuntasuosituksen pohjalta uudistettu UKK –instituutin liikuntapiirakka suosittaa meitä suomalaisia liikkumaan seuraavasti: ”Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa ainakin kaksi ja puoli tuntia reippaasti tai tunnin ja 15 minuuttia rasittavasti. Kohenna myös lihaskuntoa ja kehitä lihashallintaa ainakin kaksi kertaa viikossa.” Suosituksesta käy siis ilmi tai ainakin saa sen käsityksen, että liikkumalla tehokkaammin voin säästää puolet suoritusajasta. Millaisella harjoittelulla sitten optimoin liikuntaan käyttämäni ajan ja vaivan?
Maailmalla tutkittua

Useat viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet intervallityyppisen harjoittelun olevan jopa perinteistä aerobista liikuntaa tehokkaampi tapa parantaa maksimaalista hapenottokykyään. Myös vaikutukset energiankulutukseen liikunnan aikana sekä sen jälkeen puoltavat intervalliharjoittelun tehokkuutta. Näin ollen intervalliharjoittelu saattaa siis vähentää kehon rasvavarastoja jopa kestävyystyyppistä aerobista harjoittelua tehokkaammin. Myös terveysvaikutukset sydämen ja verisuonten toimintaan, veren rasva-arvoihin sekä sokeriaineenvaihduntaan ovat saavutettavissa jopa puolet lyhyemmällä harjoitusajalla.

Löytyikö se vihdoinkin – tehokkain harjoitusmuoto?

Onko intervallityyppinen, tiukkoja tehojaksoja sekä palauttavia lepojaksoja sisältävä, liikunta sitten avain onneen ja autuuteen? Ja millaiset liikuntamuodot toimivat intervalliharjoittelussa parhaiten? Vastaus ensimmäiseen kysymykseen on kyllä ja ei! Teholtaan vaihteleva, kovatehoisiakin spurtteja sisältävä liikunta voi parantaa kuntoa sekä terveyttä matalatehoista ja pitkäkestoista liikuntaa tehokkaammin. Toisaalta taas mitä kovempi on liikunnan teho, sen korkeammaksi nousee vammautumisriski, palautumisaika sekä sydänkomplikaatioiden vaara. Matalatehoisen liikunnan aikainen subjektiivinen tuntemus on myös tehoharjoittelua miellyttävämpi, joten etenkin huonokuntoisen on helpompi sitoutua leppoisatahtiseen kestävyysliikuntaan, josta hän myös palautuu tehoharjoittelua nopeammin. Näin ollen liikuntasuorituksia voidaan sisällyttää viikkoon useampia (esim. arki- ja työmatkaliikunnan muodossa), jolloin päästään aineenvaihdunnan sekä muiden terveysvaikutusten näkökulmasta optimaalisempaan lopputulokseen.

… entä liikuntalaji?

Niin ja niistä liikuntamuodoista: Intervallityyppistä kestävyysharjoittelua voidaan toteuttaa perinteisten kestävyyslajien lisäksi myös mm. harrastamalla palloilulajeja, joukkuepelejä sekä ryhmäliikuntaa. Tällöin myös koordinaatio, tasapaino, rytmitaju sekä luusto saavat tehokkaampaa harjoitusta. Ja mitä mainioin intervallihenkinen harjoitus voidaan toteuttaa myös lihaskuntopainotteisesti kiertoharjoittelun eli circuit trainingin merkeissä. Fiksujen liikevalintojen ja tehokkaan harjoitustempon vaikutuksesta harjoitus saattaa kehittää lihaskunnon, tasapainon, koordinaation sekä liikkuvuudenkin lisäksi myös hapenkuljetuselimistön kuntoa jopa matalatehoista lenkkeilyä tehokkaammin.

Summa summarum

Mikä sitten on tehokkain liikuntamuoto, väline tai harjoitusliike? Se riippuu täysin harjoittelijan lähtötilanteesta, tavoitteista sekä muusta liikuntacocktailista. Yhteenvetona voisi kuitenkin todeta heikkokuntoisen hyötyvän eniten matalatehoisesta kestävyysliikunnasta ja hyväkuntoisen kykenevän korvaamaan osan liikuntasaldostaan kovatehoisemmilla harjoituksilla, kuten intervalleilla sekä lihaskuntotreeneillä. Mitä useampi lihasryhmä ja suuremmat lihakset työskentelevät samanaikaisesti sitä enemmän energiaa kuluu ja parempi on neuromuskulaarinen sekä hermostollinen vaste. Kokonaisuus kuitenkin ratkaisee: Ja sen täytyy olla niin mukavaa, että harjoittelu maistuu jatkossakin, niin nousujohteista, että määrää sekä tehoa voidaan lisätä tuonnempana sekä niin monipuolista, että fyysinen kunto kehittyy kokonaisvaltaisesti!

Tehokkainta on liikunta, jota tulee harrastetuksi! Liikkumisen iloa toivotellen,

Riku

Kuva: Les Mills; Kunto-ohjaajan opas (R. Aalto, S. Antikainen, R. Tanskanen: Kunto-ohjaajan opas, Docendo.2007)

perjantai 11. marraskuuta 2011

Älä vaivu synkkyyteen

Puolustusvoimat rekrytoi työntekijöitä "Tee työtä, jolla on tarkoitus" -sloganilla. Helsingin yksikkömme vastuuvalmentajan Mikko Pirhosen tarina muistuttaa jälleen kerran meidän liikunta- ja terveysalan ammattilaisten työn merkityksellisyydestä. Yhtään Puolustusvoimien työn merkitystä, paljon mainostettua erinomaista ilmapiiriä ja me -henkeä väheksymättä.


Minun tieni takaisin minuksi

Vajaa vuosikymmen sitten kävin keskustelun, jota en tule unohtamaan koskaan. Istuin kahvilla joukkuetoverini kanssa, mutta puheenaiheet eivät olleet jokapäiväisiä. Olin läpikäynyt vaikean sairauden, mutta parantumiseni jälkeenkin arki oli harmaata. Erilaista. Kaikki oli uutta. En kokenut ”Ihmeellinen on elämä” – leffan kaltaista herätystä, vaan sain huomata elämän näyttävän minulle toisenlaisen tavan kokea asioita. En tiedä olisiko siihen voinut valmistautuakaan, mutta valmis en ainakaan ollut, enkä olisi halunnut olla. Vakava masennus ei nimittäin ollut enää diagnoosi, se oli koko elämän määrittävä tekijä.

Nöyrä taistelija

Joukkuekaverini oli lajimme ehdottomia huippuja, mutta itse olin oppinut arvostamaan häntä muiden ominaisuuksien osalta vielä enemmän. Välillä hyvinkin musta huumori oli yksi iso yhdistävä tekijä, mutta ystäväni matka siihen pisteeseen oli ollut ylipäätään poikkeuksellinen: Syövän läpikäyminen, paluu pesäpallon huipulle, maisterin paperit (jotka tätä kirjoitettaessa ovat päivittyneet tohtorin lakiksi), mutta ei mitään meteliä mistään. Päinvastoin, useaan otteeseen sain huomata kuinka vaivaantuneeksi ystäväni meni kun tuosta kokonaisuudesta puhuttiin. ”Suoraan sanottuna tuo tuollainen sankaritarinoiden rakentelu ja jeesustelu ”ketuttaa” (termi vaihdettu)”, ystäväni totesi hyvin rauhallisella äänenpainolla. ”Elän elämääni niin kuin hyväksi koen ja se nyt sattuu olemaan täynnä sellaisia asioita, joita yleensä pidetään hyvinä ja tavoittelemisen arvoisina. Ne asiat ovat silti omia, niistä jaksaa kiinnostua, niistä tulee välillä hyvinkin onnelliseksi, niitä jaksaa tavoitella. Siinä se on se juttu”, kaveri jatkoi.

7. Käsky

”Ylä-asteen uskonnontunnilla eräältä pojalta meidän luokalla kysyttiin, mikä on seitsemäs käsky. Se kaveri ei tiennyt yhtään mitä sanoa, mutta vastasi kuitenkin ”Älä vaivu synkkyyteen””, ystäväni jatkoi. Sitä parempaa neuvoa en ole saanut, enkä voi tähän saumaan antaa. Älä anna periksi, vaikka aamulla tuntuisi ettet jaksa edes nousta sängystä, vaikka tuntisit olevasi irti koko muusta ympäristöstä, vaikket enää edes tietäisi mistä päästä lähteä asioita purkamaan kun ne ovat niin solmussa. Älä yritä selittää kaikkea kaikille, älä yritä tehdä elämästäsi elokuvaa, keskity olemaan terve ja tekemään niitä asioita, joita haluat tehdä. Jos niitä ei ole, niitä tulee.”. Kuuntelin hyvin hiljaisena. Siinäpä se oli kiteytettynä, minun tieni takaisin minuksi.
Eye of the tiger?

Päivät vaihtuivat viikkoihin, kuukausiin ja vuosiin eikä se ollut mitään Rocky-leffoista tuttua montaasimeininkiä, jossa laitetaan taustalle soimaan biisi ja kuvanauha vilisee kunnes Stallone on kovin jätkä ikinä missään. Ei se toki pelkkää synkkyyttäkään ollut, vaan rakennusprosessi. Tutustuin ihmiseen nimeltä minä, kävin läpi mitä sen ihmisen elämään kuuluu ja mitä pitäisi kuulua. Kun samalla istuin psykologian luennoilla ja tarkkailin muutenkin ympäristöäni pikku hiljaa aktiivisemmin, tuntui kuin läpät oltaisiin vedetty auki. Näinkö moni meillä on oikeasti masentunut? Eikä nyt ei siis puhuta mistään hetkellisestä harmista tai takaiskusta, vaan olotilasta joka on enemmän sääntö kuin poikkeus.
> 750 000 mielialalääkkeiden käyttäjää

Kun kaivoin faktoja kokemani tueksi, kävi ilmi että tilanne oli vielä pahempi kuin oletin. Alle 30-vuotiaiden mielenterveyshäiriöistä johtuneista syistä alkaneiden sairaspäivärahakausien määrä yli kaksinkertaistui (!) vuosina 2000 – 2007 eikä määrä ole vieläkään kääntynyt laskuun. Huolensa nuorten mielenterveydestä ovat ilmaisseet presidenttiä ja KELA:n ylintä johtoa myöten jotakuinkin kaikki asian kannalta oleelliset instanssit. Meidät liikunta-alan ammattilaiset tulisi mieltää ja meidän tehtävämme on olla aktiivinen osa sitä ketjua, joka tarjoaa tukea niille ihmisille, jotka sitä tarvitsevat. Ihminen kun on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus, voi liikunta sekä fyysisen kunnon kohentaminen olla yksi reitti mielenterveysongelmien vähentämiseksi!
Ei stressiä stressin päälle

On koko yhteiskunnan tehtävä miettiä, miten työikäisen väestön terveyden eri osa-alueet saadaan kestämään kasassa niin, että eläkeiän nostamisesta käytävä keskustelu on ylipäätään realistista. Jos porukkaa liputetaan radalta koko ajan kasvavassa määrin eikä trendi käänny parempaan suuntaan, ollaan suossa ja syvällä. Uskon vakaasti, että meillä käytännössä toteutettava ideologia, jossa stressiä ei rakenneta stressin päälle. Työstressiä ja -väsymystä tulisi purkaa elvyttävällä liikunnalla ja vastaavasti vakaassa elämäntilanteessa tehokkaammalla liikunnalla voidaan parantaa suorituskykyä sekä nostaa stressikynnystä.
Liikunnan positiiviset terveysvaikutukset ovat niin kiistattomat, että voit tehdä ensimmäisen mielenterveyttä tukevan tekosi jo tänään ja kysyä lenkille, sählyyn, ryhmäliikuntaan tai minne tahansa liikkumaan mukaan ihmisen, jonka sosiaalinen verkosto ja ympäristö on päivästä toiseen sama ja jonka elämäntilanne aiheuttaa voimakasta stressiä joko liiallisten tai liian vähäisten vaatimusten vuoksi.
Anna unelmien elää ja elä unelmaasi

Ole aito, elä omaa elämääsi omalla tavallasi ja anna muidenkin tehdä niin. Tavoittele, haaveile, sytytä se muihin ympärilläsi. Silloin kun tuntuu, että nyt elämä silittää vastakarvaan, pidä mielessä: Älä vaivu synkkyyteen! Kuten tässä Ryan Adamsin mainiossa versiossa Iron Maidenin tutuksi tekemästä Wasted Years – kappaleesta todetaan: ”Face up, make your stand and realize you’re living in your golden years”.
http://www.youtube.com/watch?v=82SaWx3-gks


torstai 10. marraskuuta 2011

Aina ei voi voittaa!

Sain tänään palautetta valmennukseemme osallistuneelta henkilöltä. Enkä mitä tahansa palautetta, vaan oikeaa murskamättöä. Vastaavaa määrää skeidaa en muista saaneeni päälleni sitten upottuani silkkaan ulosteeseen Suomenojan Finnolla lintuja bongatessani. Silloin mentiin kaulaa myöten, nyt palautetta lukiessani tunsin uppoavani kokonaan…

Kaikki pielessä
Asiakas oli pettynyt ja äreä. Niin käärmeissään, että oli välittänyt viestinsä yrityksensä HR:lle sensuroimattomana versiona. Eikä suotta, olihan hänellä siihen selvästi aihetta. Kyseinen asiakas kritisoi kaikkea: Hyvinvointitapahtumamme toteutuspaikkana toiminut Liikuntakeskus Hukka oli syvältä, valmennuspäivämme sisältö ei vastannut odotuksia, tarjoilut olivat laihat, valmentajat puhuivat ammattilaisslangia eikä päivä tuonut tullessaan mitään uutta. Myös tiedottamisessa oli vikaa. Luvattua innostusta ei löytynyt, tulokset jäivät saavuttamatta ja eikä käteen jääneet kunto-ohjelmat tuntuneet toteuttamiskelpoisilta.

Positiivinen palaute on mukavaa, rakentava välttämätöntä!
Otan pääsääntöisesti rakentavan palautteen aina vakavasti. Puntaroin palautetta ensin itsekseni miettien sen aiheellisuutta sekä ratkaisuja epäkohdan korjaamiseksi ja asiakastyytyväisyyden lisäämiseksi. Vien palautteen pelisilmää käyttäen eteenpäin asianomaiselle valmentajalle/ kouluttajalle, aiheesta vastaavalle tiimille tai johtoryhmälle saakka ja työstämme yhdessä tarvittavia toimenpiteitä asian korjaamiseksi sekä mahdollisen reklamaation hyvittämiseksi.

Kohti parempaa!
Ei millään pahalla, mutta tällä kertaa palaute ei mennyt eteenpäin, vaan jäi omaan arvoonsa. Jos henkilö oli tyytymätön pohjoissuomen hienoimman liikuntakeskuksen tiloihin, tiimimme positiivisimpien ja osaavimpien valmentajien kykyihin, erinomaisesti valmistellun hyvinvointipäivän sisältöön (vastaavien päivien palaute lähes poikkeuksetta kiitettävää) sekä ammattilaisten laatimien kunto-ohjelmien ammattimaisuuteen, niin voi voi. Aina ei voi voittaa!

Kiitollisena tästäkin kokemuksesta,
Rikunne

tiistai 8. marraskuuta 2011

Pelottava totuus istumisesta

Istumme suurimman osan päivästämme – istumme jopa enemmän kuin nukumme. Nykyinen yhteiskunta pakottaa meidät istumaan koulussa, töissä, matkoilla ja vapaa-ajalla. Istuminen on lepoa vastaava olotila, jolloin energiankulutus on mitätöntä ja selkärankamme on epäluonnollisessa asennossa. Istuminen onkin vieras olotila kehollemme, eikä se ole ehtinyt mukautua yhteiskunnan kehityksen myötä räjähdysmäisesti lisääntyneeseen istumisen määrään. Lihavuus, aineenvaihduntasairaudet, sekä tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ovat seurausta epätasapainosta kehomme alkuperäisen ja nykyisen käyttötarkoituksen välillä.


Istuminen on myrkkyä – liikkuminen vastalääkettä!


Istumisen keskeiseen rooliin terveytemme ennustajana on havahduttu tutkimusmaailmassa. Uudet tutkimustulokset antavat vakuuttavaa näyttöä istumisen terveysvaaroista niin lihavilla kuin normaalipainoisilla, tupakoivilla kuin tupakoimattomilla, sekä liikuntaa harrastavilla ja harrastamattomilla. Hyvä uutinen istumatyöntekijälle on kuitenkin se, että jo hyvin pienillä arkisilla muutoksilla on mahdollista saavuttaa huomattavia terveyshyötyjä. Sanoma onkin omiaan saavuttamaan myös kaikista passiivisimmat ja innostamaan aktiivisen elämäntavan omaksumiseen pienten askelten kautta – ehkä jopa pienempien kuin on tähän asti osattu ajatellakaan…


Asiantuntijana liikuntafysiologi, kyseisestä aiheesta väitöskirjaa työstävä Arto Pesola, Trainer4You Jyväskylä


Kuvat: Työelämän selviytymisopas (R. Aalto, Docendo.2008)

torstai 3. marraskuuta 2011

Mikä Sinua liikuttaa?

Meitä pyydetään nykyisin yhä useammin luennoimaan liikuntamotivaatiosta. Ei siis niinkään liikunnasta ja sen annostelusta, vaan tavoitteenasettelusta, motivaation sytyttämisestä ja ennen kaikkea sen säilyttämisestä. Mielestäni kyseessä on melko luonnollinen ilmiö, sillä ihmisten tietoisuus ja ymmärrys liikunnasta on kasvanut kovasti viime vuosina, mutta se ei ole poistanut todellista ongelmaa: Liikkeelle lähtemisen ja etenkin liikkeessä pysymisen vaikeutta!

Kuntopuntari – mitä saat ja mitä menetät satsatessasi itseesi hieman enemmän?
Kuntoilun terveyshyötyjen ja liikkumattomuuden epäterveysvaikutusten puntaroiminen, tavoitteiden kirkastaminen, motivaation liekittäminen ja neuvot liikkumattomuuden esteiden poistamisesta pistävät väkisinkin pohdiskelemaan myös omia tavoitteitaan sekä motivaatiotaan.

Tavoitteenasettelutehtävä käynnistää onnistuneen muutokset
Ohessa toimivaksi todettu tavoitteenasettelutehtävä Sinunkin kuntopolkuasi vauhdittamaan, ole hyvä! Tee tehtävä rauhallisessa tilassa, ilman kiirettä ja ulkoisia häiriötekijöitä. Paljastan samalla omat lyhyen tähtäimen kuntoilutavoitteeni, sillä täytin itsekin tavoitteenasettelutehtävän vastikään.  

1.       Innostava muutos starttaa fiksusti laaditulla tavoitteenasettelulla
Aseta tavoitteellesi päivämäärä, johon mennessä haluat sen saavuttaa? Kirkasta tavoitteesi mahdollisimman konkreettiseksi. Voit asettaa itsellesi 1-3 eri tavoitetta, kunhan niiden saavuttaminen tukee toisiaan.

Tavoitteeni on:
1. Että painoni alkaa seiskalla (alle 80 –kiloa) jo varattuun etelänmatkaamme mennessä (2.1.2012)
2. Kehon ikäni on 40 –vuotispäivään mennessä 30 –vuotta tai sen alle (4.1.2012)
 2. Miksi haluan päästä tavoitteeseen? Luettele 3-5 positiivista asiaa, minkä vuoksi haluan päästä tavoitteeseen;
1. Sukurasitteemme sydän ja vk –sairauksiin on korkea: Haluan aktivoitua ajoissa!
2. Katu-uskottavuuteni kaipaa kohennusta: Itsevarmuuskin paranee huimasti!
3. Hyväkuntoisena on hauskempaa: Vireys ja jaksaminen paranevat kunnon myötä.
4. Stressaava työ (yrittäjyys) kaipaa vastapainokseen tuulettumista.
3. Luettele 3-5 asiaa, jotka tukevat tavoitteen saavuttamista.
1. Työnkuvan muuttuminen: Toimitusjohtajasta propellipääksi, matkustuspäivät vähenevät.
2. Perheen tuki: Koko perhe liikkuu ja Puma-koirakin kaipaa lenkkiseuraa.
3. Pieni pakollinen polkupyöräilykuuri: Ajokorttini on hetken lainassa varmassa tallessa.
4. Erinomaiset olosuhteet: Toimistomme sijaitsee upeassa Liikuntakeskus Hukassa, välineet ja värkit on kunnossa ja koira ei säitä säikähdä.
5. Tieto-taito: Uskon tietäväni, osaavani ja pystyväni.
4. Luettele 3-5 asiaa, jotka vaikeuttavat tavoitteen saavuttamista;
1. Mukavuudenhalu: Kotonakin on kivaa ja työt maistuu.  
2. Mukamas kiire: Siihen on helppoa vedota, mutta lyhytkin matikka paljastaa totuuden.
3. Oman itsensä laiminlyöminen: Muut on helppoa asettaa itsensä edelle.
4. Elämän helppous: Olosuhteet on helppo muokata itselleen passiivisiksi.
5. Mitä silloin on toisin, kun tavoite on täyttynyt? Miltä Sinusta tuntuu? Miltä näytät? Mitä ajattelet omasta kehosta uudessa painossa?
1. Olen helpottunut: Kykenin siihen itsekin!
2. Sivuprofiilini on kaventunut: Vatsa on vetäytynyt lähemmäs selkärankaa.
3. Olen ryhdikkäämpi: Niin fyysisesti kuin henkisestikin.
4. Kehoni on omani: Ja voin olla ylpeä siitä.

6. Mitä asioita Sinun pitää oppia, jotta pääset tavoitteeseen?
1. Päästämään irti menneestä: En todellakaan ole välttämätön – ainakaan joka paikassa.
2. Sanomaan EI! On muistettava mille kaikelle sanon ei sanomalla kyllä.
3. Noudattamaan omia ohjeitani: Suutarin lapsellako ei ole kenkiä?
4. Heräämään hieman aikaisemmin: Aikainen kana…

7. Mitä voimavaroja tarvitset, jotta pääset tavoitteeseen? Voimavaroja ovat mm. pitkäjänteisyys, tieto, taito, itsekuri jne.
1. Kirkkaan tavoitteen: Kirkastettu on!
2. Pientä itsekkyyttä: Hyvässä kunnossa jaksan paremmin myös miellyttää muita!
3. Systemaattisuutta: En usko säkään, enkä ihmeonnistumisiin – varsinkaan näissä asioissa.  
4. Ajan käytön hallintaa: Valmiiksi kalenteroitu on puoliksi tehty!

8.Mitä aion tehdä tavoitteen eteen;
1. Tänään: Teen tavoitteenasettelutehtävän, kalenteroin loppu- ja ensiviikon treenit ja pyöräilen työmatkat ja kävin salillakin
2. Viikonloppuna: Teen pari pitkää lenkkiä Puma –koiramme kanssa
3. Ensi viikolla: Pyöräilen työmatkat päivittäin, lenkkeilen Puman kanssa ja käyn 2-3 x kuntosalilla sekä kerran pelivuorolla (kaukis tai säbä)
4. Ensikuussa: Pyrin jatkamaan työmatkapyöräilyä, salikäyntejä kolmesti viikossa sekä pelivuoroja 1-2 x vko
5. Kahden kuukauden kuluttua: Kiinnitän enemmän huomiota kehonmuokkaustyyppiseen harjoitteluun sekä ruokavaliooni.

Muutoskonsulttina Lasse Seppänen, Trainer4You koulutuspäällikkö

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Oman hyvinvoinnin parhaaksi asiantuntijaksi


Meiltä liikunnan ammattilaisilta halutaan ostaa parempaa kuntoa, kroppaa, terveyttä ja vireyttä. Yritykset taas haluavat säästää sairauspoissaoloissa, eläkemaksuissa ja parantaa imagoaan työnantajana. Lisäksi halutaan sitouttaa, palkita ja viestiä välittävää fiilistä henkilöstölle. Hienoja tavoitteita kaikki; valitettavasti vaan panostukset ja tahtotila eivät aina kohtaa.

Kaikki, mulle, heti, nyt!

Kiire ja tehokkuus ovat aikamme ilmiöitä, kuten tiedät. Projektit tulee hoitaa maaliin ennätysajassa. Sama pätee kuntoiluun ja terveyden edistämiseen. Tavoitteellisuudessa ja aikatauluissa ei ole mitään vikaa, päinvastoin! Kunhan tavoitteet ovat realistisia ja aikataulussa on pientä pelivaraa vastoinkäymisillekin.

Vaikka tavoitellaankin kestävää kehitystä ja pysyviä muutoksia, halutaan liikuntaan sekä terveyden edistämiseen silti panostaa vain naurettavan pieni siivu esimerkiksi sairauspoissaolokustannuksiin tai vaikkapa auton määräaikaishuoltoon verrattuna. Yksittäistä kuntotestiä tai ohjelmaa, motivointiluentoa tai hyvinvointipäivää harkitaan ja pyöritellään johtoryhmäpalavereja myöten, vaikka panostus ei vedä vertoja edes yrityksen vuosittaisille vessapaperikuluille tai yhden ravintolaillan kustannuksille. Ja taas kerran, pitkän harkinnan jälkeen tehdyn päätöksen jälkeen, elätellään toiveita suuresta muutoksesta, jolle ei kuitenkaan olla tarjottu pieniäkään edellytyksiä. Onneksi poikkeuksiakin toki löytyy!

Istuminen on myrkkyä, mutta pysähtyminen paikallaan

Oli kyse sitten personal trainer- tai yritysasiakkaasta, ovat kiire ja malttamattomuus suurimpia esteitä tavoitteen saavuttamisessa. Kuntoiluprojekti halutaan polkaista käyntiin vauhdilla, jotta tavoite saavutettaisiin mahdollisimman nopeasti. Ei malteta edes istahtaa hetkeksi ja kirkastaa omia tavoitteitaan, rajoitteitaan ja resurssejaan. Liikkumaanhan tänne on tultu, eikä istumaan – sitähän saa tehdä töissä ja kotona ihan tarpeeksi!

Kun asiakkaan saa oivaltamaan sen, että kukaan ei paranna kuntoaan treenaria tavatessaan tai yrityksen liikuntapäivän aikana, on yksi suurimmista kompastuskivistä ohitettu onnistuneesti. Tulokset tehdään todellisuudessa tapaamisten ja liikuntapäivien väleissä. Siksi tärkeintä ei ole liikkeelle säntääminen, vaan hetkeksi pysähtyminen.

Valmis kalansaalis vai kalastuskurssi – kumman valitset?

Vertaan usein liikuttajan rooliamme kalastamiseen. Helpompi tie olisi antaa asiakkaalle valmis kalansaalis. Se on kuitenkin vain ongelman siirtämistä, sillä nälkä tuppaa tulemaan uudelleenkin. Hieman työläämpää on opettaa asiakas kalastamaan. Pitkässä juoksussa se kuitenkin antaa asiakkaalle enemmän: Mahdollisuuden hallita omaa elämäänsä ja pitää nälkä loitolla jatkossakin.

Omatoimisuuden tukeminen oleellisinta

Asiakkaan liikuttaminen ja innostaminen ovat hyviä asioita. Jos ne eivät kuitenkaan johda asiakkaan osaamisen, omatoimisuuden ja aktiivisuuden lisääntymiseen, on jotain kuitenkin jäänyt uupumaan. Jos asiakas ei muista ja osaa toteuttaa yhtään harjoitetta omin nokkinensa tapaamiselta kotiuduttuaan, ollaan menty metsään pahemman kerran. Oleellisinta onkin mielestäni juuri asiakkaan valmentaminen oman hyvinvointinsa parhaaksi asiantuntijaksi. Kun asiakas osaa asettaa tavoitteensa realistisesti, erottaa oleellisen tiedon epäoleellisesta, laatia oman harjoitussuunnitelmansa sekä valita fiksusti kaupassa ja ruokapöydässä, ollaan jo maalisuoralla.

Hyvinvointivalmentajakoulutus – opi taito liikuttaa itseäsi tai halutessasi myös muita!

Personal training –asiakassuhde on erinomainen panostus omaan hyvinvointiin juuri valmennuksellisuutensa vuoksi. Se ei ole kertakäyttökamaa, sillä käteen jää takuuvarmojen tulosten lisäksi aimo annos osaamista, kokemusta ja harjoitusohjelmia, joita voidaan hyödyntää myös tulevaisuudessa.
Toinen erinomainen vaihtoehto oman hyvinvoinnin parhaaksi asiantuntijaksi oppimisessa on Hyvinvointivalmentajakoulutuksemme. Se auttaa Sinua erottamaan oleellisimman tiedon, harjoittelemaan suunnitelmallisesti ja nousujohteisesti, hallitsemaan oikeaoppiset suoritustekniikat sekä kiinnittämään huomioita oikeisiin asioihin ruokavaliossasi. Viikonlopun mittainen intensiivikoulutus käynnistää myös Personal trainer –koulutusputken, joten voit halutessasi jatkaa Kuntosalivalmentajaksi tai rahkeiden riittäessä jopa Personal traineriksi saakka. Lue lisää täältä: http://trainer4you.fi/koulutusputki/hyvinvointivalmentaja

Kuva: Arto Pesola, Trainer4You Oy:n arkisto

tiistai 1. marraskuuta 2011

Mitä on personal training?

Ennen kouluttautumistani minulla oli vain sumuinen käsitys personal trainingista. Mielikuvani taustalla oli median luoma kuva Hollywoodin superstaroja  valmentavasta, itsekin huippukuntoisesta adoniksesta. Kuva oli kaikesta huolimatta positiivinen: Asiantunteva, arvostettava ja arvokasta työtä tekevä.

Historiasta tähän päivään
Valmistuttuani vuonna -98 personal training -käsite oli vielä vieras ja ala tuntematon. Personal training –palveluista olivat kiinnostuneet lähinnä alaan tutustuneet sekä valveutuneet asiakassegmentit. Ensimmäiset asiakkaani olivatkin lähinnä kilpa- ja fitness -urheilijoita, missejä, malleja sekä äveriäitä ihmisiä, jotka olivat tutustuneet alaan maailmalla asuessaan. Tällöin työ olikin lähinnä kuntovalmennusta sekä kehonmuokkausta. Siis juuri sellaista, joksi alan alussa mielsinkin.

Personal trainingin luonne on muuttunut ajan saatossa. Liekö syynä ihmisten tietoisuuden ja mielikuvan muuttuminen, huonokuntoisuuden lisääntyminen, asenteiden muuttuminen, maksuvalmiuden lisääntyminen vai palvelun profiloituminen enemmän terveys- ja elämäntapavalmennuksen suuntaan. Oli syy mikä hyvänsä, on tyypillinen asiakas nykyisin tavallinen, työssäkäyvä, liikunta- ja terveystottumusten muutosta kaipaava, ehkä hieman ylipainoinen ja uraputkessa hyvinvointiaan laiminlyönyt ”lottokansalainen”.

Muutosprosessin tukihenkilö
Enää ei mielestäni voidakaan puhua pelkästään kuntovalmennuksesta, vaan työ on asiakkaan kokonaisvaltaista elämäntapavalmennusta, jolla tuetaan asiakkaan omaa liikunta- ja terveystottumusten muutosprosessia. Työ on toki fyysistä valmennusta, mutta pelkällä kuntovalmennuksella ei pötkitä kovinkaan pitkälle. Kropan lisäksi on huomioitava myös korvaväli: Tavoitteenasettelulla, motivoinnilla, asiakkaan itseluottamuksen ja –tunnon vahvistamisella sekä ylipäätään viestinnällä, vuorovaikutuksella sekä henkisellä valmennuksella on leijonan rooli personal training –asiakassuhteessa. Pelkkä innostaminen ei myöskään riitä, vaan kaikki keinot on käytettävä innostuksen säilyttämiseksi ja asiakkaan tietopääoman sekä osaamisen kartuttamiseksi. Lisäksi osaaminen erityistapausten (sairaudet, tules -vaivat, raskaus jne), ikääntyneiden sekä jatkokuntoutusasiakkaiden valmentamisesta on lähes välttämätöntä, tarvittaessa tietenkin alan asiantuntijaa konsultoiden.

Hyvä valmentaja tekee itsestään tarpeettoman
Hyvä treenari tekee itsestään tarpeettoman asiakastaan opettamalla. Itse asiassa homma menee todellisuudessa toisin päin: Treenari tekee itsestään välttämättömän tai ainakin superhalutun perustelemalla, opettamalla ja asiakkaan oma-aloitteisuutta lisäämällä. Tänä päivänä personal training –asiakassuhteet ovatkin muuttuneet alkuvuosien startti- ja kokeilupaketeista (kesto keskimäärin n. 3 kk) yli puolen vuoden mittaisiin tai jopa jatkuviin valmennussuhteisiin – tyytyväisten asiakkaiden aloitteesta!

Personal training on elämäsi valmennusta!