Maailman lihavuusepidemian syy: Osa 2

...Tavoitteiden täyttymisestä syntyikin ongelmia

Liikkumisemme kokonaismäärä on  vähentynyt dramaattisesti viimeisten vuosikymmenten aikana, eikä syömisen vähentyminen ole riittänyt tasapainottamaan tilannetta. Hätähuuto lihavuustilastojen kasvusta on kajautettu ilmoille. Osittain tällainen moralisointi on kuitenkin tekopyhää, sillä todellisuudessa ihmiskunnan tuhansien vuosien pyrkimykset ovat saaneet nyt täyttymyksensä: ruokaa on yllin kyllin ja koneet hoitavat työmme ja liikkumisemme. Ketäpä meistä ei himottaisi tilata pizzaa internetin kautta kotiovelle ja käyttää aikamme intellektuelleimpiin harrastuksiin kuin riistan perässä juoksemiseen?

Liikkumisen luonne on muuttunut radikaalisti

Ongelmia tulee kun mukavuudenhaluisen mielemme lisäksi yhtälöön otetaan raavas kehomme. Silmissämme sykkivät digiajan ihmeet ja pizzataxit eivät ole ehtineet muuttaa kehoamme, vaan lihaksemme ovat edelleen valmiina pitkään saalistusmatkaan ja huonon saalisonnen sattuessa kehomme nerokkaat mekanismit auttavat meitä selviämään paastojaksojen yli. Jos saalista saadaan, vaikkapa sitten internetistä tilaamalla, varastoi kehomme ylimääräisen energian tehokkaasti seuraavaa paastojaksoa (yhteyskatkosta) varten. Vähäinen liikkuminen yhdistettynä pitkäaikaiseen energian ylimäärään onkin uusi ja ihmeellinen tila kehollemme, eikä se ole ehtinyt mukautua dramaattisesti muuttuneisiin elinolosuhteisiimme. Nykyään liikkumisesta on tullut välttämättömän elämäntavan sijasta vapaa-ajan luksusta, mutta kuntosalien jumpassa pari kertaa viikossa vieraileminen ei silti riitä mitenkään ylläpitämään kymmenien tuhansien vuosien aikana kehittyneitä kehomme normaaleja mekanismeja.

”Tallauskeskustelu tänään A-Talkissa”

Miten sitten kääntää kelkka? Vaihtoehtoja on kaksi: liikkumisen lisääminen tai syömisen vähentäminen edelleen. Meidän siis täytyy hillitä luonnollista primitiivistä energiatiheän ruuan himoamme tai keksiä laiskalle mielellemme motivoivia keinoja liikkua muista kuin välttämättömistä syistä. Kuten tilastoista näkyy, yhtälö on odotetun vaikea. Energiansaannin vähentyminen nykyistä tahtia ei tunnu riittävän kelkan kääntämiseksi ja vain 11% suomalaisista arvottaa kuntoliikunnan muita arjen touhuja tärkeämmäksi harrastaessaan sitä suositusten mukaisesti. Liikkumisen pistoksen löytäminen nykyisestä helpon elämän heinäsuovasta tuntuu olevan ylitsepääsemätön ongelma. Voisikin olla aika avartaa katseita lihavien ihmisten moralisoinnista ja kuntoliikunnan ilojen ylistämisestä laajemmalle; nimittäin ympäristöömme. Kuka onkaan se tuleva miljonääri, joka osaa yhdistää nykyisen elämänmenon vaatimukset ja kehomme alkuperäisen, normaalin toiminnan? Miten onnistuisikaan digiajan ihmeiden valjastaminen ihmisten liikuttamiseen täysin uudenlaisia elämyksiä tuottavalla tavalla? Mikä saisi päättäjät keventämään aktiivisia työtapoja tarjoavien yritysten verotusta? Liikkumattomuuden seuraukset ovat tiedossa, mutta sen syyt ja niihin ratkaisun löytäminen vetävät vertoja viisasten kiven metsästämiselle.

Kansanterveyttä luomuliikunnalla

Lihavuuden syiden puntarointi pelkästään energiatasapainoon tuijottamalla on tietenkin yksipuolista, ja ruuan energiatiheys, monipuolisuus ja ravintoaineiden suhteelliset osuudet ovat oikeutetusti osa kansanterveyskeskustelua. Milloinkahan luomun kannattajat huomaavat miten kehomme luonnollisia mekanismeja kuritetaan passiivisuutta pursuavassa ympäristössä tai olisiko arkiliikunnan ja työmatkakävelyn intohimoisille kannattajille aika perustaa ”tallaajat” –ryhmä?

Vierailijakirjoittaja-asiantuntijana liikuntafysiologian tohtorikoulutettava Arto Pesola Trainer4You Jyväskylän tiimistämme.

Maailman lihavuusepidemian syy: Vol 1

Miksi ihmiskunta lihoo?

Pikaruoka, suuremmat annoskoot, rasva, sokeri, lisäaineet ja epäsäännölliset ruokailuajat? Valitsetko jonkun tai jotkut näistä antamaan vastauksen otsikon ongelmaan? Ruokavalio, sen muutokset ja trendit ovat saaneet aikaan kiihkeää keskustelua mediassa, mutta yksi vastaus lihavuusongelmaan saattaakin löytyä kiihkeimpien keskustelujen ulkopuolelta.

Tuttua lihavuuspelottelua

Lihavien ihmisten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisten vuosikymmenten aikana. Vuodesta 1980 tähän päivään mennessä lihavien ihmisten määrä on yli kaksinkertaistunut, ja ensimmäistä kertaa maailmassa on enemmän ylipainoisia kuin nälkää näkeviä ihmisiä. Hyvinvointivaltiot johtavat lihavuustilastoja, mutta keski- ja matalatuloiset maat ovat tulossa hyvää vauhtia perässä. Lihavuus on syy ennenaikaisille kuolemille sekä useille johdannaissairauksille, kuten tyypin 2 diabetekselle, korkealle verenpaineelle, aivoinfarktille, uniapnealle ja useille syöville. Ihmisten lihomista onkin alettu oikeutetusti kutsua pandemiaksi.

Miksi sitten lihomme?

Yksinkertaisimmillaan lihominen johtuu energiansaannin ja -kulutuksen välisestä epätasapainosta. Syömme enemmän kuin kulutamme, tai kulutamme vähemmän kuin syömme, ja ajan myötä huomaamme pelastusrenkaan kasvavan vatsalihastemme suojaksi. Kun väestön vuosien lihomistrendi jaetaan yksilöä kohti lyhyemmälle aikavälille, havaitaan keskimääräisen energian ylijäämän olevan vain n. puoli kiloa vuodessa, mikä johtuu vain n. 10-15 kilokalorin päivittäisestä plussalla olevasta energiatasapainosta. Koska useilla ihmisillä energiatasapaino on enemmän plussalla ja energian varastoiminen itsessään kuluttaa energiaa, ovat tutkijat päätelleet 100 kcal päivittäisen energiansaannin vähentämisen tai energiankulutuksen lisäämisen estävän lihomisen lähes koko väestöllä¹. Vastaus otsikon kysymykseen jäi kuitenkin vieläkin saamatta: kumpi puoli tästä piinaavan yksinkertaisesta yhtälöstä onkaan muuttanut sikspäkit onepäkeiksi?

Lautaset pullollaan ja lenkkarit naftaliinissa?

Energiansaannin muuttumisesta on ristiriitaista tietoa, mutta suurin osa tutkimuksista osoittaa energiansaannin pysyneen samana tai jopa hieman laskeneen viimeisten vuosikymmenten aikana. Suomessa toteutetun Finravinto –tutkimuksen mukaan päivittäinen energiansaanti on laskenut miehillä lähes 600 kcal ja naisilla lähes 400 kcal vuosien 1982 ja 2002 välillä², joskin lasku on hieman tasaantunut viime vuosina³. Siis mitä? Mäkkäri, Hese ja kapitalistiset ruuantuottajat saavatkin synninpäästön? Eikö ruokakeskustelu tarjoakaan syytä pyöristyville pötseillemme?

Katsotaanpas sitten energiayhtälön toista puolta, eli energian kulutusta. Terveysliikuntasuositusten mukaan hengästyttävää ja hikoiluttavaa liikuntaa tulisi harrastaa vähintään puoli tuntia mieluiten useimpina päivinä viikosta (ja tähän pari lihaskuntotreeniä päälle). Suomalaiset ovatkin ottaneet onkeensa suosituksista ja aktiivisiksi (2-3 kertaa 30 min viikossa) luokiteltujen ihmisten määrä on kasvanut noin 40 %:sta yli 60 %:iin viimeisten 30 vuoden aikana⁴.

Hetkinen, nyt en ymmärrä? Liikunta on lisääntynyt ja syöminen vähentynyt, mutta ihmiset vaan lihovat?

Onneksi energiankulutukseen kuuluu paljon muutakin kuin kuntoliikunta, ja voimme käyttää olkapäiden kohauttelua muuhunkin kuin epätietoisuuden osoittamiseen: nimittäin arkiliikuntaan! USA:ssa tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin eri ammattien energiankulutusta ja ammattinimikkeiden esiintyvyyden perusteella arvioitiin työn fyysisen rasittavuuden muutosta vuosien saatossa. Tulokset osoittivat, että keskimääräinen työn vaatima energiankulutus laski miehillä 140 kcal ja naisilla 124 kcal viimeisten 50 vuoden aikana⁵. Samansuuntainen kehitys on havaittu myös Suomessa⁶. Kun yhtälöön lisätään trendi suomalaisten työmatkaliikunnan vähenemisestä⁴ sekä tieto siitä, että lihaksemme ovat käyttämättä jopa 70% päivästä⁷, aletaan olla vastausten äärellä...

Vierailijakirjoittaja-asiantuntijana liikuntafysiologian tohtorikoulutettava Arto Pesola Trainer4You Jyväskylän tiimistämme.

Kokemuksia työharjoittelusta Trainer4You:ssa

Vietimme alkuviikosta Trainer4You tiimipäivää Helsingissä. Porukkaa pitkän pöydän ääressä katsellessani muistot yrityksen perustamisesta ja franchising -ketjun luomisesta nousivat lämpiminä kokemuksina mieleeni: Tuntuukin, ettei siitä ole kuin hetki (2004), kun pyöritin firmaa yksin kotikonttoristani yöpukuun ja vilttiin pitkälle iltapäivään sonnustautuneena. Eikä siitä voi olla vielä puolta vuosikymmentä (2007), kun perustimme ketjumuotoista toimintaa sukumme entisessä huvilalla Maailmanlopunniemessä, Mikkelin maalaiskunnassa, ulkoporealtaassa myöhälle yöhön villejä visioita maalaillen. Ja vasta äskenhän "leijuimme" sillä, että tiimimme väkiluku kääntyi toiselle kymmenelle (2009). Nyt pöydän ääressä istui kolmattakymmenettä hengenheimolaista ja huoneessa vallitsi käsittämätön energialataus sekä taukoamaton puheensorina.

Energiaa ilmassa

Omistajien, työntekijöiden, franchising- ja osakkuusyrittäjien lisäksi olimme saaneet mukaan myös ensimmäisen työharjoittelijan, Sannin Kajaanin ammattikorkeakoulusta. Siinä tuskin on mitään kummallista, mutta koen erityislaatuiseksi sen tunnelman, joka porukassamme vallitsee niin tiimipäivissä kuin arjen aherruksenkin keskellä. Seuraavassa Sannin kokemuksia ja mietteitä harjoittelujaksosta, Trainer4You:sta sekä fiiliksestä Jyväskylän yksikkömme työntekijänä:

Harjoittelu Trainer4You Jyväskylän yksikössä syksyllä 2011

Olen liikunnanohjaajaopiskelija Kajaanin Ammattikorkeakoulusta ja opiskelen kolmannella vuosikurssilla. Yksi opintoihini kuuluva harjoittelu on nimeltään perusharjoittelu, jonka tarkoituksena on syventää opittua tietoa liikunta-alan hallinnollisista työtehtävistä. Kun olin tutustunut Trainer4You:n nettisivuihin ja käynyt tapaamassa Tapania, koin Trainer4You:n olevan oikea paikka suorittaa harjoittelu, koska olen erityisen kiinnostunut liikunta-alan yritystoiminnasta ja lisäksi erikoistun opinnoissani terveysliikuntaan.  Ja valintani oli todellakin oikea!

Monipuolisia ja arvokkaita kokemuksia

Ensimmäisenä päivänä oli paljon jännitystä ilmassa, kun saavuin toimistolle. Lisäjännitystä toi tietysti se, että tiesin olevani ensimmäinen harjoittelija Trainer4You:lla. Yritin kuitenkin kääntää tämän asian positiiviseksi energiaksi itselleni, nähdä sen mahdollisuutena. Heti ensimmäisistä päivistä lähtien pääsin tekemään paljon mielenkiintoisia sekä harjoitteluni kannalta tärkeitä ja hyödyllisiä työtehtäviä. Työtehtävien pääpaino oli markkinoinnissa; yhteistyötahojen kartoittaminen ja yhteyden ottaminen niihin (yritykset, kuntokeskukset, urheiluseurat, lehdet, tapahtumat) sekä materiaalien jakaminen kentälle ja materiaalien postittaminen. Markkinointiin liittyi myös Kasvumarkkinoinnin – koulutukset, joissa olin mukana kerran Jyväskylässä ja kerran Tampereella. Pääsin seuraamaan valmennuksia sekä ohjaamaan itse, tekemään Inbody – mittauksia ja antamaan niistä palautetta asiakkaille, pitämään lajikokeiluja, tekemään kehonikämittauksia ja tutustumaan myös hyvinvointianalyyseihin. Lisäksi sain olla mukana tapahtumissa, asiakastapaamisissa ja palavereissa sekä sain hyvän perehdytyksen yritystoiminnan hallinnollisiin tehtäviin, joka oli harjoittelun tavoitteiden kannalta myös tärkeä asia.

Nopeasti osaksi T4U -tiimiä

Koko harjoittelun ajan tunsin itseni kuuluvan osaksi työryhmää. Sain osallistua keskusteluihin ja mielipiteitäni kuunneltiin yhtä lailla kuin muidenkin työryhmän jäsenten. Pystyin olemaan avoin ja rehellinen, enkä tuntenut oloani milloinkaan vaivaantuneeksi. Oli hienoa saada ns. omia työtehtäviä, joiden tekeminen hyödytti itseni lisäksi myös muita työryhmän jäseniä. Lisäksi valmennuksiin osallistuminen ja tuntien pitäminen oli todella mukavaa ja sain niistä lisää arvokasta ohjauskokemusta. Kehittävät palautekeskustelut valmennustuntien jälkeen olivat hyödyllisiä tulevaisuutta ajatellen. Harjoittelu Trainer4You:lla näytti minulle, millaista työnteko on työryhmässä, jossa kaikki oikeasti pitävät työstään, tukevat toisiaan ja tulevat hyvin kaikkien kanssa toimeen. Nautin harjoittelustani todella paljon! Kiitos Trainer4You:n Jyväskylän tiimille, sekä muille Trainer4You:n työntekijöille, joiden kanssa sain tehdä yhteistyötä harjoitteluni aikana.

Sanni

Kajaanin Ammattikorkeakoulu

Liikunnanohjaajaopiskelija

Mikä minua liikuttaa?

Asetin itselleni tavoitteeksi 3.11.2011 julkaisemassani blogissa painoni pudottamisen alle 80-kiloon vuoden vaihteen jälkeen toteutuvaan lomareissuumme (2.1.2012) mennessä sekä Kehon iän tipauttamisen 30 -ikävuoteen nelkytvuotissynttäreihini mennessä. Tässäpä hieman väliraporttia tulosten sekä valmentautumisen osalta:

Missä mennään? Kehon Ikä -testianalyysi 14.12.2012

Kehon ikä -Kuntokartoitus on mielekäs matalan kynnyksen kuntotestimalli, jossa arvioidaan kehon ikää suhteessa kronologiseen eli kalenteri-ikään. Testi koostuu kuudesta osa-alueesta, jotka ovat (mukana myös päivän testitulokseni):

1) Verenpaine: 121/ 75 mmHg (normaali/ optimaalinen)
2) Kehonkoostumus/ rasva-%: 20 % (normaali/ lievä ylipaino)
3) Kestävyyskunto: 60 ml/kg/min (huippu)
4) Lihasvoima:
- Vatsa 50 toistoa/ 60 s (hyvä)
- Hauis 54,9 kg (huippu)
- Reidet ja pakarat/ seinäistunta 153 s (huippu)
5) Liikkuvuus/ eteentaivutus: 38,2 cm (huippu)
6) Kehon ikä: 30 vuotta! Jee!!

Tavoite tuli siis saavutettua kuukauden verran etuajassa. Kehon painon suhteen sen sijaan on vielä reilun kilon verran tsempattavaa. Vaikka urakka ei kuulosta kovalta, on huomattava sekin seikka, että painoin viimeksi alle 80-kiloa yläasteikäisenä. Siitä on jo aikaa lähes 25 vuotta!

Rikun reseptit onnistumiseen

- Aktivoidu arjessa: Poljin pyörällä töihin ja takaisin koko marraskuun ajan
- Vähänkin on paljon: Käytän koiraamme Pumaa päivittäin kävelyllä/ kevyellä hölkällä useamman kerran.
- Lihakset kaipaavat vääntöä: 2-3 lihaskuntoharjoitusta viikossa tekee ihmeitä!
- Suosi kokonaisvaltaisia ja toiminnallisia liikkeitä: Treenaat samalla lihaksia, kehonhallintaa sekä hapenkuljetuselimistöäsikin
- Muista myös venyttely! Muutamat venytykset päivittäin toistettuna pitävät paikat ehjinä ja seuraavan treenikerran miellyttävänä: Lehden tai kirjan lukeminen ja TV:n katselu onnistuvat hyvin samalla.


Mitä seuraavaksi?

Nyt kun peruskondis on ihan ok tasolla aion panostaa edellisten toimenpiteiden lisäksi 1-2 kovatehoisempaan aerobiseen/ anaerobiseen treeniin viikossa. Lajeina suosin palloilu- ja mailapelejä kuten harrastelätkää, kaukalopalloa ja sulkapalloa. Tsemppaan myös ravitsemustani fiksumpaan suuntaan karsimalla turhista kaloreista jälkkärien ja muiden herkkujen osalta. Pärjään hyvin ilmankin niitä ja nyt kun olen päässyt tulosten makuun, en aio hevillä hellittää.

Onnistumisen iloa,

T: Treenarisi Riku

Joulu on tutkitusti vuoden stressaavinta aikaa!

Työpöytä puhtaaksi ennen lomia, joululahjaostokset ruuhkaisessa keskustassa, vuoronumeroita kaupan tuoretiskillä, torttujen ja pipareiden paistamista sekä joulusiivous kotona ja konttorilla. Kiirettä piisaa ja visa vinkuu. Riittävätkö rahat? Entä omat voimavarat?

Hyvinvointianalyysi paljastaa karun totuuden

Suomalaisen Firstbeat Technologien Oy:n tekemän laajan, stressiä ja palautumista kuvaavan, sykevälimittaukseen perustuvan tutkimuksen mukaan joulukuu on suomalaisten työntekijöiden näkökulmasta vuoden stressaavin kuukausi: Ja aatonaatto on stressikäyrän huippukohta! Vaikka yhteiskunnan ja suomalaisten ajatukset kääntyvät lomanviettoon, kokee keho enemmän stressiä kuin arkisen aherruksen aikana.

Ohi syyskuun, läpi repaleisen lokakuun…

Vaikka marraskuuta on perinteisesti pidetty harmautensa ja pimeytensä sekä joulua kohti kasautuvien työkiireiden vuoksi raskaana ja masentavana ajanjaksona, on joulukuu vielä merkittävästä stressaavampi kuukausi. Itse asiassa kehon kokema palautuminen vähenee tutkimuksen mukaan 17 % edelliseen kuukauteen verrattuna. Stressin määrä kasvaa ja palautumisen osuus vähenee mitä lähemmäs aattoa mennään, huipentuen kuten todettua aatonaattoon! Kyseinen ilmiö korostuu etenkin yli 30 –vuotiailla naisilla. Miehet ja nuoremmat naiset palautuvat joulukuussa selvästi heitä paremmin. Tutkimusaineistoa kerättiin analysoitavaksi 10 000 työntekijältä noin 27 000 mittauksen verran.

Odotukset ja resurssit eivät kohtaa

Hyvinvointiasiantuntija Jaakko Kotisaaren mukaan Jouluun ladataan valtavasti odotuksia, jolloin perinteinen hiljentymisen juhla saattaa helposti muuttua suorittamiseksi ja elämysten perässä juoksemiseksi. Kun tänä vuonna joulunaikaan osuus vain yksi ylimääräinen vapaapäivä, eivät odotukset ja tavoitteet käytettävissä olevaan aikaan nähden välttämättä kohtaa. Kotisaari kehottaakin olemaan armollinen itselleen ja erityisesti äideille antamalla heille mahdollisuuden rentoutumiseen. Kalenterinkin kannattaa antaa levätä ja aikaa viettää läheisten kanssa kiireettömän olemisen, jouluperinteiden sekä rentoutumisen merkeissä. Se on parasta palautumista ja laatuaikaa itselle sekä läheisille.

Leppoisaa Joulun odottelua toivottaen,

Treenarisi Riku