Näyttää pahalle, tuntuu pahalle!

Tekee pahaa katsoa! Sattuu ja kivistää pelkkä sivusta seuraaminen. Silti en tälläkään kerralla puutu asiaan, vaan tyydyn pelkästään itsenäiseen pään pyörittelyyn. Ai, mistäkö on kyse? Kuntosalilla ihmisten suoritustekniikoiden sekä ylipäätään treenaamisen taivastelusta.

Salitreenaajan evoluutio

On upeaa, että yhä suurempi osa kuntokeskusten asiakaskunnasta on ns. lottokansalaisia ja saliharjoittelun suhteen todellisia noviiseja. On hienoa, että kuntosalien asiakaskunta on laveentunut fitness- ja body –henkisistä tositreenaajista senioreihin, kuntoutujiin, painonpudottajiin sekä näyttöpäätetyöhön ja henkiseen stressiin vastapainoa hakeviin harjoittelijoihin. Se vasta hienoa on, että kuntokeskukset ovat ryhtyneet segmentoitumaan eli tarjoamaan palvelujaan erilaisille asiakaskunnille. Valitettavasti vain lähes jokaisen tavoittelema kohderyhmä on keski-ikäiset, työssäkäyvät, maksukykyiset ja palveluihin panostavat asiakkaat. Ja mikä valitettavinta, kyseisen porukan tavoittelu ei näy puitteissa ja palvelutarjonnassa juuri millään lailla.

Mikä sitten kivistää? Ja missä kiikastaa?

Samanaikaisesti kun treenaajaprofiili on muuttunut tehoharjoittelijasta peruskuntoilijaan, on salikävijöiden keskimääräinen tietämyksen ja osaamisen taso luonnollisesti romahtanut ruohonjuuritasolle. Eihän satunnainen salilla kävijä tai niska-hartiaseutuaan kuntosaliharjoittelulla elvyttävä Pirkko tai Sirkka vietä aikaansa body-lehtiä ja treenivideoita vahdaten. Ja vaikka kuntosaliohjauspalveluiden tarve on kasvanut potenssiin kolme, on ohjatusta Sali-isäntä tai –emäntävuorosta, laiteopastusajoista, salilla päivystävästä treenarista sekä ohjaajan työpisteestä kuntosalin nurkassa tullut yhä katoavaisempi luonnonvara.

Ei kestä päivänvaloa!

Pari päivää sitten salilla käydessäni havahduin jälleen edelliseen ongelmaan: Katsellessani ympärilleni näin kahden jo varttuneemman ystävättären arpovan kummin päin asettua pec dec –laitteeseen, nuoremman mieshenkilön riuhtovan selänojennuspenkissä itsensä järkyttävään yliojennukseen, kuntosalikonkarin tempovan vipunostoja sivulle koko kropan vauhdittamana sekä lähes jokaisen harjoittelijan suoritustekniikan kaipaavan ohjaajan avustusta. Näppituntumalta noin 80 %:a salikävijöistä tarvitsisikin pienempää tai suurempaa remonttia suoritustekniikoidensa hiomiseen tehon sekä turvallisuuden parantamiseksi.

Vähintään sama prosentti koskee harjoittelun ohjelmointia ja järkevyyttä. Näyttikin siltä, että jokainen salilla viihtyvä treenasi sama tavoite maalinaan. Niin samankaltaista oli kaikkien toiminta ainakin ulkopuolisen silmin tarkasteltuna.

Räjähdysvaara!

Uskon yksilöohjauspalveluiden räjähdysmäiseen kasvuun. Kuntosaliohjaus- ja ohjelmapalveluille, personal trainingille sekä ravintovalmennuspalveluille on varmasti nykyistä huomattavasti enemmänkin kysyntää. Palveluiden ostaminen ja käyttäminen vain tulee tehdä selvästi nykyistä helpommaksi. Toivoisinkin kuntokeskus- ja saliyrittäjien heräävän ongelman tai paremminkin mahdollisuuden tiedostamiseen. Osaaville, palveluhenkisille sekä tietenkin myyntiorientoituneille kuntosalivalmentajille on takuulla töitä nyt – ja jatkossa vielä enemmän! 

Kuva: Trainer4You arkisto