1.
Vastuullisuus
– Välittäminen!
Sivuille vilkuilu on turhaa. Kukaan ei tarjoa Sinulle
parempaa kuntoa ja hyvinvointia hopealautasella. Työ on tehtävä ja vastuu
otettava, ihan itse! Työnantajan kannattaa kuitenkin tukea henkilöstönsä hyvinvointiponnistuksia, sillä se on erinomaisen kannattava sijoitus: Euron sijoittaminen tuottaa keskimäärin 5,8 €:n voiton säästyneinä sairauspoissaolo-, vakuutus- ja hoitokustannuksina. Hyvinvointipalveluihin panostaminen viestii myös välittämisestä ja on kilpailuetu rekrytointi- ja sitouttamistilanteissa.
2.
Kohtuullisuus
– Miellyttävä muutos, ei mullistus!
Kehitys tapahtuu sopivasti annostellun harjoittelun,
riittävän levon ja terveellisen ravitsemuksen yhteisvaikutuksesta.
Intensiivinen harjoittelu on stressitekijä elimistölle. Siksi stressiä ei
kannata kasata stressin päälle harjoittelemalla tehokkaasti muutenkin
kuormittuneena, vaan tällöin liikunta kannattaa mieltää keinoksi elvyttää niin
kehoaan kuin mieltäänkin. Kun voimia ja energiaa on paljon, voidaan liikunnalla
nostaa stressikynnystä sekä lisätä kuntoreserviä.
3.
Innostavuus
– Haasteena innostuksen säilyttäminen!
Innostaminen on helppoa. Todellinen haaste piilee
innostuksen säilyttämisessä. Kukaan ei paranna kuntoaan hyvinvointipäivän tai
lyhyen kuntoilukuurin aikana, vaan tulokset tehdään arjen pysyvillä, pienillä
muutoksilla.
4.
Suunnitelmallisuus
– Vapauttaa voimavaroja
Suunnitelmallisuus ei tee harjoittelusta tylsää ja
orjallista – päinvastoin! Suunnitelma vapauttaa voimavaroja, säästää aikaa ja
lisää huimasti onnistumisen mahdollisuuksia. Hyvä suunnitelma on realistinen,
huomioi yksilölliset tavoitteet, resurssit sekä rajoitteet ja innostaa liikkumaan.
Kun takaiskuja, lipsahduksia ja repsahduksia tulee, on kaidalle polulle
palaaminen helpompaa suunnitelman avulla. Hyvä suunnitelma mahdollistaa myös
soveltamisen ja antaa vaihtoehtoja ehdottomien suoritteiden sijaan. 
Tuo kakkoskohta onkin mielenkiintoinen... stressiä ei kannata kasata stressin päälle. Miten sen pystyy tiedostamaan milloin on aihetta himmata reenauksessa? Itellä on tapana, mitä enemmän on stressiä, sen kovempaa reenaa...
VastaaPoistaMoi Katja!
VastaaPoistaHyvä kysymys. Sitä pitäisi kliseisen kuuloisesti opetella kuuntelemaan itseään ja tarkastelemaan kuormittuneisuuttaan. Jos stressi on jo kuluttanut elimistön voimavaroja, ei silloin kannata tehdä kovinkaan rankkaa treeniä. Muutoin riskinä voi olla loukkaantuminen, rasitusvamma, sairastuminen tai muuten vaan fyysinen tai henkinen sippaaminen. Liikunta tulisikin tällöin mieltää enemmän keinoiksi purkaa stressitilaa ja elvyttää mieltä sekä kehoa. Leposyke kertoo jotain (jos selvästi 8-15 lyöntiä normaalitilaa korkeammalla)ja mikäli haluaa todella kattavan selvityksen omasta kuormittuneisuudestaan, kannattaa kokeilla Firsbeatin Hyvinvointianalyysiä. Raportista selviää muun muassa työn ja erilaisten työtehtävien stressaavuus, palautumisjaksot työssä ja vapaa-ajalla, unen laatu ja kesto, terveysliikunnan riitävyys jne. Mittaus kestää kolme päivää ja sen voi toteuttaa meidänkin kauttamme. (http://www.trainer4you.fi/index.php/hyvinvointivalmennukset/kuntotestit). Muistahan kuunnella kroppaasi! Yt. Riku