maanantai 19. maaliskuuta 2012

Hyvinvoinnin edistämisen kymmenen käskyä: 4 ekaa

Kukaan ei paranna kuntoaan ja hyvinvointiaan säkällä. Kyse ei siis ole arpapelistä eikä planeettojen asennoista, vaan suunnitelmallisuudesta, oikeiden asioiden (valintojen) tekemisestä ja systemaattisesta toiminnasta. Rakensin iloksesi hyvinvoinnin edistämisen kymmen käskyä. Ota koppi, jos saat:

1.   Vastuullisuus – Välittäminen!
Sivuille vilkuilu on turhaa. Kukaan ei tarjoa Sinulle parempaa kuntoa ja hyvinvointia hopealautasella. Työ on tehtävä ja vastuu otettava, ihan itse!
Työnantajan kannattaa kuitenkin tukea henkilöstönsä hyvinvointiponnistuksia, sillä se on erinomaisen kannattava sijoitus: Euron sijoittaminen tuottaa  keskimäärin 5,8 €:n voiton säästyneinä sairauspoissaolo-, vakuutus- ja hoitokustannuksina. Hyvinvointipalveluihin panostaminen viestii myös välittämisestä ja on kilpailuetu rekrytointi- ja sitouttamistilanteissa.

2.   Kohtuullisuus – Miellyttävä muutos, ei mullistus!
Kehitys tapahtuu sopivasti annostellun harjoittelun, riittävän levon ja terveellisen ravitsemuksen yhteisvaikutuksesta. Intensiivinen harjoittelu on stressitekijä elimistölle. Siksi stressiä ei kannata kasata stressin päälle harjoittelemalla tehokkaasti muutenkin kuormittuneena, vaan tällöin liikunta kannattaa mieltää keinoksi elvyttää niin kehoaan kuin mieltäänkin. Kun voimia ja energiaa on paljon, voidaan liikunnalla nostaa stressikynnystä sekä lisätä kuntoreserviä.

3.   Innostavuus – Haasteena innostuksen säilyttäminen!
Innostaminen on helppoa. Todellinen haaste piilee innostuksen säilyttämisessä. Kukaan ei paranna kuntoaan hyvinvointipäivän tai lyhyen kuntoilukuurin aikana, vaan tulokset tehdään arjen pysyvillä, pienillä muutoksilla.

4.   Suunnitelmallisuus – Vapauttaa voimavaroja
Suunnitelmallisuus ei tee harjoittelusta tylsää ja orjallista – päinvastoin! Suunnitelma vapauttaa voimavaroja, säästää aikaa ja lisää huimasti onnistumisen mahdollisuuksia. Hyvä suunnitelma on realistinen, huomioi yksilölliset tavoitteet, resurssit sekä rajoitteet ja innostaa liikkumaan. Kun takaiskuja, lipsahduksia ja repsahduksia tulee, on kaidalle polulle palaaminen helpompaa suunnitelman avulla. Hyvä suunnitelma mahdollistaa myös soveltamisen ja antaa vaihtoehtoja ehdottomien suoritteiden sijaan.

2 kommenttia:

  1. Tuo kakkoskohta onkin mielenkiintoinen... stressiä ei kannata kasata stressin päälle. Miten sen pystyy tiedostamaan milloin on aihetta himmata reenauksessa? Itellä on tapana, mitä enemmän on stressiä, sen kovempaa reenaa...

    VastaaPoista
  2. Moi Katja!
    Hyvä kysymys. Sitä pitäisi kliseisen kuuloisesti opetella kuuntelemaan itseään ja tarkastelemaan kuormittuneisuuttaan. Jos stressi on jo kuluttanut elimistön voimavaroja, ei silloin kannata tehdä kovinkaan rankkaa treeniä. Muutoin riskinä voi olla loukkaantuminen, rasitusvamma, sairastuminen tai muuten vaan fyysinen tai henkinen sippaaminen. Liikunta tulisikin tällöin mieltää enemmän keinoiksi purkaa stressitilaa ja elvyttää mieltä sekä kehoa. Leposyke kertoo jotain (jos selvästi 8-15 lyöntiä normaalitilaa korkeammalla)ja mikäli haluaa todella kattavan selvityksen omasta kuormittuneisuudestaan, kannattaa kokeilla Firsbeatin Hyvinvointianalyysiä. Raportista selviää muun muassa työn ja erilaisten työtehtävien stressaavuus, palautumisjaksot työssä ja vapaa-ajalla, unen laatu ja kesto, terveysliikunnan riitävyys jne. Mittaus kestää kolme päivää ja sen voi toteuttaa meidänkin kauttamme. (http://www.trainer4you.fi/index.php/hyvinvointivalmennukset/kuntotestit). Muistahan kuunnella kroppaasi! Yt. Riku

    VastaaPoista