keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Voiko terveyttään johtaa?

Terveys ja hyvä kunto ovat haluttua tavaraa. Jos niitä saisi ostaa marketista tai tilata nettikaupasta olisivat kaikki hyvässä kunnossa; rikkaat paremmassa ja köyhemmät huonommassa.  Silti niihin satsattaisiin varmasti viimeisetkin roposet. Valitettavasti – ja onneksi hyvää terveyttä sekä kuntoa ei voida ostaa varastoon. Ne kuuluvat yksilön arvokkaimpiin arvoihin ja yritysten suurimpiin kilpailuetuihin. Hyväkuntoinen henkilöstö nimittäin sairastelee vähemmän, pysyy pidempään työelämässä ja tuottaa työnantajalleen parempaa tulosta. Useilla työyhteisöillä onkin edessään suuri haaste henkilöstön keski-iän noustessa ja nuorten työntekijöiden kunnon heikentyessä.

Terveystalouden tunnuslukuja
Liiketoiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa omistajilleen. Se on hyvinvoivan työyhteisön pelisääntö numero yksi. Tuloksen tekemistä helpottaa sitoutunut, motivoitunut, terve ja hyväkuntoinen henkilöstö. Vastaavasti terveystalouden suurimmat kustannustekijät; huono kunto, runsas sairastelu, ennenaikaiset eläköitymiset sekä heikko motivaatio vaikeuttavat tuloksen takomista huomattavasti.

Jokainen yksilö voi parantaa kuntoaan ja jokainen työpaikka voi vähentää terveystalouden riskejä. Se edellyttää kuitenkin sitoutumista pitkäjänteiseen, suunnitelmalliseen sekä nousujohteiseen muutosvalmennukseen. Yrityksissä ei riitä, että henkilöstö innostuu, vaan mukaan on saatava koko organisaatio ylimmästä johdosta lähtien. Terveystalouden kehittäminen ei ole läpihuutojuttu, vaan se edellyttää jämäkkää johtamista sekä pienten muutosten sisään ajamista päivittäistasolle saakka. Ja oleellisia muuttujia on kyettävä seuraamaan jatkuvasti, sillä vain mitattavat muutokset ovat merkityksellisíä!

Terveysjohtamisen hyvät käytännöt
Ensiksi on selvitettävä hyvinvoinnin sekä terveyden vahvuudet ja solmukohdat. Heikkouksiin vaikuttamalla kokonaisterveys sekä –kuntoisuus kohenevat tehokkaimmin. Tämän jälkeen on rakennettava vaikuttava, pitkäjänteinen ja nousujohteinen hyvinvointisuunnitelma toimenpiteineen. Useimmiten se sisältää koko työyhteisön tai pienryhmien yhteisiä valmennustapaamisia sekä yksilöllisen kuntosuunnitelman erillisine kunto-ohjelmineen. Jatkuva yhteydenpidon, motivoinnin sekä seurannan välineiksi on rakennettu sähköisiä hyvinvointiratkaisuja. Niiden avulla osallistujien tietoisuus ja osaaminen vahvistuvat sekä motivaatio pysyy korkeana pitkänkin valmennussuhteen aikana. Yritykselle sekä kullekin yksilölle toimitettavat raportit kunkin muuttujan kehityksestä kertovat valmennuksen tuloksekkuudesta sekä sijoituksen kannattavuudesta!

Optimoi sijoituksesi kannattavuus!

Liikunnalla ja ravitsemuksella tiedetään olevan läjäpäin posiviitisia vaikutuksia terveyteen, kuntoon, vireyteen ja palautumiskykyyn - siis terveystalouteen! Valitettavasti molemmilla niistä voi olla myös päinvastaisia vaikutuksia, jos annostelu ja toteutus on pielessä. Ponnistelu kokee inflaation ja sijoitus valuu hukkaan! Liiallinen tai liian vähäinen sekä sisällöiltään pieleen mitoitettu liikkuminen ja syöminen voivat rapistuttaa terveyttä sekä kuntoa dramaattisesti. Siksi puhummekin hyvinvointiliikunnasta eli kullekin yksilölle oikein mitoitetusta annoksesta hyöty-, terveys-, kunto- ja/ tai kilpaliikuntaa. Ravitsemuksen sekä lihashuollonkin suhteen annostelu on mitoitettava oikein kulutuksen sekä kuormituksen kanssa. Haasteena on saada kaikki ihmiset liikkumaan oman kuntonsa, kiinnostuksensa, resurssiensa ja kykyjensä puitteissa:  Juuri siitä Hyvinvointiliikunnassa on kysymys – terveyttä, taloutta ja työkykyä edistävästä aktivoitumisesta, tunnetta unohtamatta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti