torstai 5. joulukuuta 2013

Lihaksetko kiristää?

Lihaskudos itsessään on yllättävän harvoin liikkuvuuden rajoittajana. Useimmiten syy lihaskireyteen löytyy sidekudosrakenteiden kuten kalvojen, nivelsiteiden, nivelkapseleiden tai jänteiden rajoittuneesta liikkuvuudesta. Sidekudoksen liu’un ja jouston puute eli jähmeys onkin yksi suurimpia ongelman aiheuttajia venyvyydessä. 

Tapa-asennot huonon liikkuvuuden taustalla

Lihas rajoittaa liikkuvuutta lyhentymällä. Se lyhentyykin jos vietämme pitkiä aikoja samassa, huonossa asennossa, niin sanotussa tapa-asennoissamme. Kun lihas on lyhentyneenä pidemmän aikaa, keho mukautuu asentoon poistamalla lihaksesta palasia eli sarkomeerejä. 
Mekanismi toimii myös päinvastoin: Kun lihasta on riittävän pitkään pidentyneenä, hieman venyneessä asennossa, elimistö lisää sinne sarkomeereja eli mukauttaa sen uuden pituuden vaatimuksiin.

Pitkiä, vaan ei liian pitkiä venytyksiä

Kun haluamme lihakseen rakenteellisesti lisää pituutta, aivan kuten kalvoihinkin, on tehtävä pitkäkestoisia venytyksiä, joiden kesto on noin 1-3 minuuttia. Kolme minuuttia vaikuttaisi olevan melko optimaalinen aika, sillä sen jälkeen elimistön suojamekanismi, lihasjännitys alkaa rajoittamaan venytysvaikutusta. 

Pelkät pitkät venytykset eivät kuitenkaan riitä, vaan meidän on myös muutettava tapa-asentojamme. Jos palaamme venyttelyn jälkeen koko päiväksi asentoon, jossa lihas on lyhentyneenä, se kiristyy uudelleen: Turha työ valuu siis hukkaan!

Stressi kiristää

Lihas rajoittaa liikkuvuutta myös silloin, kun sen jännitystila on koholla esimerkiksi stressin tai muiden tunnetilojen vuoksi. Lihaksen jännitteen kohotessa, se rajoittaa kalvojensa sekä jänteidensä liikettä. Jatkuva jännite puolestaan heikentää veren ja imunesteen kiertoa. Niiden rajoittuminen aiheuttaa kuona-aineiden kertymistä kudoksiin sekä hapen ja energian puutetta. Kuona-aineiden kertyminen puolestaan lisää kireyttä ja jäykkyyttä kudoksissa. Noidankehä on siis valmis.

Summa summarum

Monipuoliseen liikkuvuusharjoitteluun kuuluu siis venyttelyn (toiminnallinen ja staattinen) lisäksi myös asennon ja stressin hallinta sekä riittävä ja laadukas lepo. 

Asiantuntijana: Ari-Pekka Lindberg – Kehon toiminnallisuuden spesialisti 

AP on kerryttänyt häikäisevän tietämyksen sekä kokemuksen toiminnallisesta anatomiasta ja sen soveltamisesta aina arjesta huippu-urheiluun. 

Päivittäisen fysioterapeutin (OMI adv., MDT Cert.) kliinisen työn lisäksi Ari-Pekalla on kouluttajana takana lähes vuosikymmenen mittainen ura, erityisosaamisalueena juuri toiminnallinen anatomia sekä kuntouttava ja harjoittelu.

Trainer4You:n kouluttajatiimin lisäksi hän on Anatomy Trains -organisaation kansainvälisessä kehittäjä- ja kouluttajakaartissa, vastuualueenaan toiminnallisen harjoittelun innovointi, kehittäminen ja kouluttaminen. 



Kuva: Fitra Oy:n arkisto; Petteri Löppönen, Lumo Image

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti