lauantai 14. joulukuuta 2013

Liikkuvuusharjoittelun lähtökohta

Olet ehkä huomannut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana saman ilmiön, minkä mekin; ihminen on painunut kasaan. Kutistunut. Lihakset ovat vetäytyneet toisella puolella kehoa. Toisella puolella ne huutavat hädissään ylivenyttyneinä.

Venyttelyä joka vaivaan

Parannuskeinoksi on tarjottu jo vuosikausia venyttelyä. Tuota lihastieteen ihme-eliksiiriä, joka kuulema saa kuminauhamaiset lihaksemme palaamaan ”lepopituuteen”. 

Sitä kuuluisaa lepopituutta on sitten riittänytkin. Jos ei mistään muusta ole kansallista huonoa omaatuntoa saatu kaivettua esille, niin esittämällä kysymyksen ”kuinka moni muistaa venytellä säännöllisesti?”, saa kyllä ihmisparat alemmuuskompleksin partaalle. Onneksi kohtalontovereita on niin paljon, että uskaltaa jättää käden nostamatta ylös.

Venyttelyn kyseenalaistetut hyödyt

Viime aikoina venyttelyn merkitystä on kyseenalaistettu kovalla kädellä. Onko venyttely jopa vaarallista? Tai onko siitä lainkaan hyötyä? Ja muuttuuko venyttelyllä lihaspituus vai ainoastaan kipukynnys, jonka seurauksena voimme viedä venytyksen pidemmälle ja kuvittelemme lihastemme hujahtaneen pituutta? Ja toisaalta, kohdistuuko venyttely sittenkään primääristi lihaksiin, vai kenties  lihaskalvoihin, fascioihin?

Paljon kysymyksiä, joihin tulevaisuudessa saamme entistä täsmällisempiä vastauksia. Se on kuitenkin varmaa, että venyttelystä on hyötyä. Jo pelkästään kehotietoisuuden lisääntyminen on yksi venyttelyn positiivinen vaikutus. 

Lihashallinta avainasemassa

Mutta voipa venyttelyllä olla haitallisiakin vaikutuksia. Kuten millä tahansa lääkkeellä, myös venyttelyllä voi väärään aikaan vääränlaisena annoksena nautittuna olla tilapäisiä haittavaikutuksia. Yksi niistä on ennestään jo elastisten rakenteiden ylivenyttäminen, joka edistää lihastasapainohäiriötä. Yliliikkuvuudesta kärsivän tulisi pyrkiä mieluummin lisäämään niveltä ympäröivien lihasten hallintaa sekä lihasmassaa, kuin venyttää niveltä ympäröivien nivelsiteitä entisestään.

Vähemmän istumista, liikettä niveliin

Oltiinpa venyttelyn hyödyistä tai haitoista mitä mieltä hyvänsä, venyttelyharjoittelun heikkous on se, että yksittäisen venyttelykerran vaikutukset häviävät nopeasti, jopa tunnissa. Lisäksi venyttelyharjoittelun ajallinen osuus kokonaisaktiivisuudesta on mitättömän pieni. Puolentunnin venyttelyharjoittelu on murto-osa päivän hereillä oloajasta. Näin ollen oleellista onkin se, mitä teemme venyttelyharjoitusten välissä. 

Kun ”keskiverto” vakioveikkaaja istuu vuorokaudessa jopa 12 tuntia, ei puolen tunnin venyttelyllä kyetä millään ehkäisemään tai poistamaan istumisen ja haitallisten tapatottumusten varjopuolia. Optimoidaksesi venyttelyn vaikutukset tulee perusta lihashuollolle muodostaa venyttelyä tukevien toimien kautta.

Venyttelyiden välissä muista nämä:
  • Oikeanlainen, yksilöllinen ryhti on perusta lihastasapainolle. Vaali ryhtiä kaikissa tilanteissa.
  • Aktiivinen elämäntyyli vähentää venyttelyn tarvetta.
  • Pyri saamaan ravitsemukselliset tekijät tukemaan palautumista: Jokainen suupala voi olla kunnianosoitus tai mielenosoitus kehollesi!

Asiantuntijana: Lasse Seppänen, Trainer4You Oy
Lasse Seppänen toimii Trainer4You Oy:ssä kouluttajana sekä valmentajana aiheenaan mm. kuntouttava ja ennaltaehkäisevä harjoittelu, psyykkinen valmennus sekä kestävyysliikunta. Valmennustehtävissään Lassen asiakaskuntaan kuuluvat jälkikuntoutusvaiheessa olevat henkilöt, kuntoilijat sekä urheilijat aina kansainvälisen tason huippulle saakka. Useimpia heistä yhdistää harjoittelun alussa samanlaiset ongelmat: keskivartalon hallinta ja sen myötä myös erilaiset tuki-ja liikuntaperäiset ongelmat.
Koulutustaustaltaan Lasse on lisensioitu personal trainer, Ammattivalmentaja sekä koulutettu hieroja. Lassen aiempia teoksia ovat mm. Tehokas treeni 30 minuutissa, Nuoren urheilijan fyysinen harjoittelu, Tuloksia kuntosaliharjoittelulla, Kuntoilijan uusi käsikirja sekä Kuntoilijan pieni ravinto-opas.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti