keskiviikko 2. kesäkuuta 2010

Mietiskelyä mökkelistä

Tuli totetettua pitkäaikainen haave. Ryhdyin mökinomistajaksi – ja samalla Nordeapankin avainasiakkaaksi (lue suurvelalliseksi). Tuli pitkään funtsittua, haluammeko panostaa kesämökkiin järvimaisemassa vai onko aktiviteettien läsnäolo meille tärkeämpää. Kun tykätään kaikki hiihtää ja lasketella (lautailla), oli silläkin kova painoarvo mökin hankinnassa.

Tuli ajettua ympäri ämpäri: Oulujärvi, Otermajärvi, Ukkohalla, Suomussalmi, Kuusamo ja kaikki lähikunnat tuli koluttua kunnes se löytyi! Mökki järven välittömästä läheisyydestä, kilsan päästä laskettelurinteestä ja valaistu latukin kulkee tontin rajalla. Järvessä on vielä istutettua kirjolohta, joten idylli oli siinä ja mökkikaupat tuli klousattu alta aikayksikön. Muuttokuormakin lähti kohti Pudasjärveä heti seuraavana päivänä kaupoista. Oli myyjäkin aika dynaaminen. Seuraavana päivänä oli naapuritontin puut matalana ja hiekkakuorma odottamassa mökin pohjien tekemistä varten. Paikan täytyy siis olla hyvä, kun myyjä ei sen kauemmaksi halunnut lähteä.

Olihan sitä odotettu. Mökkeilyä omalla mökillä. Lapsuudenmuistot Mikkelin maalaiskunnasta, suvun upealla huvilalla Maailmanlopunniemessä, Saimaan rannalla pailailivat välähdyksen omaisesti mieleen. Kaikki serkukset mummon kaitsettavana kaikkine kepposineen. Lämmin hiekka varpaiden alla, hiekkapohjainen loivasti syvenevä uimaranta, maailman paras sauna makuulauteineen, soramonttu, soutuvene, katiskat järvessä, merirosvosaari, Erkaman kaverit vastarannalla ja Hotelli Heimari karkkipäivän pelastuksena. Kävipä kauppa-autokin aina silloin tällöin Heimarin liittymässä kääntymässä. Ja saunalenkillä käytiin ison tien varressa kääntymässä.

Ovat ne mäkkeilyajat muuttuneet. Nyt on mikrouunit, DVD –soittimet, pesukoneet, sähköhellat sekä kaikki muut mukavuudet. Enää ei peseydytä pelkästään järvessä ja pestä pyykkiä mäntysuovalla. Ruokakin grillataan sähkögrillissä ja tarjoillaan Teema-astioista. Ja harrastukset ovat muuttuneet enemmän urheilun kuin spontaatin ajanvieton suuntaan.

Silti mökki ja siellä oleskelu on minulle henkireikä, josta en haluaisi koskaan luopua. Ekojen parin kuukauden aikana yövyin mökillä lähes 30 yötä. Sinne piti päästä vaikka yhtä astiaa viemään. Eikä ole into laantunut. Kyllä tämän hektisen arjen parasta vastapainoa on oleilu luonnon helmassa, vaikka sitten koneistetussa ja modernissa mökissä. Pääsee metsäpolulle heti kotiovelta ja vastassa on vain hiljainen, huumaavan kaunis luonto.

Ainoa huono asia mökkielämässä on pois lähteminen. Aina on haikea fiilis lyödä ovi kinni, tietämättä ehkä, milloin pääsee seuraavan kerran lepuuttamaan mieltään ja kroppaansa. Ikävä on kova jo kotiin päästyä ja aina puhelimen näytön taustakuvaa vilkaistessaan. Itse asiassa arki ja kotona oleminen alkaa maistua huonommalta, kun on päässyt maistamaan auvoisaa mökkielämää. Suosittelenkin siis harkitsemaan tarkkaan, punnitsemaan huolella ja miettimään asiaa vielä kerran tai pari, jos olet aikeissa hankkia mökin tai loma-asunnon. Hankinta voi koitua vahingoksesi, sillä mökkikuumeesta pääsee vielä eroon, mutta mökkikaipuulle ei tunnu olevan lääkettä.

Leppoisaa mökkeilykesää odotellen,

Riku

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti