keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

Olisihan minun pitänyt se tietää!?

Nälkä kurni mahassa. Olihan kello jo kaksi ja lounas oli yhä syömättä. Kurvasin Prisman pihaan ja lompsin hiljaiseen lounasravintolaan. Ei ollut paljon muita enää syömässä. Jokunen kahvittelija sentään.

Kaappasin tarjottimen ja latasin lautaset sekä aseet sen päälle. Lautaselle salaatit, kasvikset ja kastikkeet. Hiilareita edelleen vain "pupunruoan" muodossa. Pääsin onnellisena ruoan myötävaikutuksesta kassalle. Myyjiä oli hurumycket. Kukaan ei vilkaissutkaan minuun. Osalla näytti olevan Hesburgerin liivit ja lippikset, osalla Presso -kahvilaketjun kuteet. Ei tämä ruoka ainakaan Hessin eväälle vaikuttanut. Käänsinkin katseeni Presson porukkaan... ja he poispäin minusta. Odotin, odotin ja odotin. Hermot alkoivat kärventyä, pakko myöntää. Katsoin pitkään tummaa naistyöntekijää. Ja hän ei vastaavasti noteerannut minua ollenkaan. Katsoin uudelleen kassakonetta ja totesin mielessäni olevani kyllä oikeassa paikassa. Linjaston päässä, kuitenkin etäällä Hesburgerin kassoista.

Uusia asiakkaita ilmaantui kahvilan kassalle. Linjaston alkupäähän. Yhtä tyhjälle kassalle, kuin millä minä seisoin. He saivat palvelua välittömästi. Hihat alkoivat kärventyä totaalisesti. Katsoin uudelleen kassaneitiä. Ja hän vilkaisi minuun. "Tällä kassalle maksut", hän huikkasi välinpitämättömän oloisesti. Olihan matkaa kassalta toiselle ainakin neljä ja puoli metriä. Kannoin tarjottimen mukanani ja asetuin jonon päähän jäähtyneet ruoat edessäni. Täytyy myöntää, että teki mieleni jättää ruoat siihen ja antaa pientä palautetta asiakaspalvelusta, mutta ajattelin malttaa mieleni. Sainpahan hyvää kirjoittelunaihetta blogiini:).

Asiakastyytyväisyys on pienestä kiinni: Huomioimisesta, kohteliaasta kohtaamisesta, fiksusti valituista sanoista ja vähästä viitsimisestä. Vuorovaikutus on kahden suuntainen tie: Sitä saa mitä tilaa. Kun on itse ystävällinen ja huomioiva, saa peilin lailla vastaavaa huomiota osakseen.

Yritykseni toimii hyvinvointialalla. Ammatillisen osaamisen lisäksi pidän hyviä viestintä ja vuorovaikutustaitoja sekä asiakkaan huomioivaa pelisilmää jopa teoriatietämystä kovemmassa arvossa. Joillakin se tuntuu tulevan äidinmaidon, geenien, kotikasvatuksen ja arvojen mukana. Toisilla taas taidot vaativat itsearvioimista, valmentamista ja opettelua. Kuka tahansa voi kuitenkin olla hyvä asiakaspalvelija. Kun vain itse haluaa. Täytyy vain saada palautetta, arvioida omaa käyttäytymistään sekä pidettävä asiat mielessä arjen vuorovaikutustilanteissa. Taidanpa sittenkin käydä vielä antamassa pientä palautetta tapahtuneesta - ihan rakentavassa hengessä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti