torstai 11. marraskuuta 2010

Avaimet todelliseen muutokseen?!


Valmennusduuni on tullut tutuksi. Aktiivisia vuosia urheilu- ja hyvinvointikentällä on kertynyt pian parikymmentä. Ura alkoi jääpallokentän laidalta 90 -luvun alkupuolelta ja jalostui eri lajien kilpaurheilijoiden fysiikkavalmennukseksi. Lajikirjo kattoi joukkuepalloilulajit jääkiekosta, jääpalloon sekä kaukalopalloon ja budolajeista kilpa-aerobiciin sekä kestävyyslajeihin. Valmentamani urheilijat saavuttivat useita SM- sekä joitakin EM- ja MM-mitaleitakin. Taitaapa jokunen tahkota edelleen ammattilaissarjoja sekä pelata A-maajoukkuetasollakin.

Asiakassegmentti vaihtui pian urheilijoista kuntoilijoihin sekä tavallisiin lottokansalaisiin. Aluksi profiili oli melko "keholähtöinen": Oli mallia, missiä ja fitness-urheilijaakin. Lähes kaikkia asiakkaita yhdisti se, että keho oli heille työväline - tai se oli muuten korkealla henkilön arvoasteikossa. Toinen asiakasryhmä olivat kiireiset yritysjohtajat sekä hektisen työuran tehneet, varakkaat ihmiset.

Hiljalleen asiakasprofiili on muuttunut terveystavoitteisemmaksi ja liikunnan suhteen noviisimmaksi. Valtaosalla asiakkaista on jokin liikuntaa rajoittava tai ohjelmaa laadittaessa huomioitava sairaus, haitta taikka vaiva. Lisäksi moni asiakas ei ole lähtökohtaisesti innostunut asiasta: Liikunta ja terveet elämäntavat eivät kuulu henkilön mukavuusalueelle ja aloittamisia on kertynyt elämänpolulle tasan yhtä monta kertaa kuin lopettamisiakin. Henkilö siis tarvitsee muutoksen tueksi niin tietoa, taitoa kuin tukeakin! Ilman niitä ei tule pysyviä tuloksia.

Olen nähnyt matkan varrella monia onnistumisia. Ja itsensä ylittämisiä. Kumma kyllä, ne eivät osu koskaan samalle henkilölle?! Kun kysyn roimasti kuntoaan parantaneelta tai toista kymmentä kiloa painoaan pudottaneelta onnistumisen salaisuutta, on vastaus lähes aina seuraava: "En edes huomaa tehneeni suurta muutosta tai pinnistelleeni erityisesti saati, että olisin luopunut isommin mistään." Kun taas esitän vastaavan kysymyksen projektissaan epäonnistuneelle, on vastaus useimmiten seuraava: "En tajua miksen onnistunut? Liikuin paljon enemmän kuin ohjelmassani vaadittiin (nimenomaa vaadittiin!), treenasin aina täysillä ja söin vain pupunruokaa. Lopetin nautinnot ja kierin kurjuudessa. Silti mitään ei tapahtunut?"
Niinpä niin. Maltti vai mullistus. Kumpi kuulostaa paremmalta? Kumpaan olisit itse valmis sitoutumaan muutokseen vaadittavaksi ajaksi? Eli lopuksi elämääsi!

Muutos vaatii malttia, ymmärrystä, taitoa ja toimintaa - joskus silloinkin kun väsyttää, ei huvita tai keli olisi kehno. Muutos kunnossa, painossa tai terveydessä edellyttää sitoutumista pitkäjänteiseen elämäntapamuutokseen. Siksi kannattaa olla armollinen itselleen. Notkahduksia tulee vastaan takuulla. Lipsahduksetkin ovat elämää, joskus repsahduksetkin. Tärkeintä on päästä pian takaisin oikealle polulle ja antaa itselleen anteeksi. Suunnitelmallisuus auttaa tällaisissa tilanteissa. Karkeakin treenisuunnitelma vapauttaa mieltä, sillä siitä on helppo napata kiinni otteen hetkeksi kirvottua.

Onnistuminen voi vaatia oman asenteen ja suhtautumisen täydellistä muutosta liikuntaa kohtaan. Suorittamisen kulttuurista ja itsensä, saati toisten kanssa kilpailusta kannattaa pyrkiä kohti kohtuullistamista. Liikunnasta saa nauttia ja kannattaakin jatkaa etsimistä, jos et ole vielä löytänyt omaa liikunnallista intohimon kohdettasi. On muistettavaa myös levon sekä ravitsemuksen balanssi fyysisen kuormituksen rinnalla. Toinen työ on toisesta lomaa, joten monipuolinen kestävyyttä, lihaskuntoa ja liikkuvuutta kehittävä ohjelma tuottaa parhaat tulokset.

Nämä eväät nielaisemalla ja niitä hieman pureksimalla uskon Sinunkin saavuttavan paremman fyysisen kunnon sekä tasapainoisemman elämän, ilman turhaa stressiä liikunnasta. Hauskaa sen olla pitää!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti