maanantai 29. marraskuuta 2010

Enemmän liikuntaa vai vähemmän fyysistä passiivisuutta terveyden edistämiseksi? Vol 2


Tupakka on myrkkyä, alkoholi on myrkkyä, huumeet on myrkkyä, istuminen on myrkkyä...

...Toinen tekijä fyysisen passiivisuuden haitallisuudessa löytyy solutason mekanismeista. Istuessa asentoa ylläpitävät lihakset ovat täysin rentoina, jolloin rasva- ja hiilihydraattiaineenvaihduntaan vaikuttavien entsyymien aktiivisuus laskee huomattavasti. Tämän seurauksena esimerkiksi veren LDL -kolesterolin pitoisuus kasvaa ja HDL -kolesterolin laskee, ja näiden muutosten on osoitettu olevan yhteydessä kasvaneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin. Vastaavasti seistessä asentoa ylläpitävät lihakset ovat aktiivisena ja entsyymitoiminta elpyy edesauttaen positiivisia muutoksia aineenvaihdunnassa. Jo pienet tauot istumisajassa saavat aikaan näitä positiivisia muutoksia, minkä takia pienet jaloittelut työpäivän aikana voivat edistää terveyttä ja jaksamista huomattavasti.


Varo, ettet vain liiku liikaa?

Hyvän käsityksen fyysisesti passiivisen elämäntavan terveyshaitoista saa vertaamalla miljoonien vuosien takaisia olosuhteita, joissa geeniperimämme on kehittynyt, nykyisen yhteiskunnan elämänmenoon. Eräässä tutkimuksessa arvioitiin päivittäisen fyysisen aktiivisuuden aiheuttaman energiankulutuksen olleen muinaisissa keräilijä- ja metsästäjäyhteiskunnissa miehillä n. 25 kcal ja naisilla n. 15 kcal painokiloa kohti päivässä. Vastaavat lukemat nyky-yhteiskunnan toimistotyöntekijöillä ovat 4,4 ja 4,2 kcal/kg/päivä. Geeniperimämme ei ole muuttunut yhtä nopeasti yhteiskunnan kehityksen ja sen fyysistä passiivisuutta suosivien trendien mukana, mikä tarkoittaa kehomme vaativan fyysistä aktiivisuutta sen normaalin toiminnan ylläpitämiseksi ja kroonisten sairauksien ehkäisemiseksi. Fyysinen passiivisuus ei siis ole vain liikunnan puutetta, vaan se on itsenäinen toimintatapa, joka haittaa kehomme sisäänrakennettuja normaaleja mekanismeja.


Hyötyliikuntako hyödytöntä!?

Yhteiskunnan kehitys istumista suosivaan suuntaan vaikeuttaa edelleen toimimista kehomme vaatimusten mukaisesti. Jokainen voi kuitenkin vaikuttaa oman kehonsa hyvinvointiin jo hyvin pienillä arkisilla muutoksilla. Pyöräily töihin, säännölliset jaloittelut työpäivän aikana, portaiden kävely hissin käytön sijasta ja auton jättäminen viereisen kaupan parkkipaikalle ovat esimerkkejä loputtomista aktiivisen elämäntavan mahdollisuuksista, jotka kasautuessaan ovat keskeisessä osassa yksilön hyvän terveyden kannalta terveellisen ruokavalion ja tupakoimattomuuden lisäksi. Arkiaktiivisuuden lisäksi on erittäin hyödyllistä harrastaa varsinaista kuntoliikuntaa kunnon kohottamiseksi. Hyväkuntoinen ihminen selviää arkisista askareista suhteellisesti pienemmällä ponnistelulla huonokuntoiseen nähden ja vanhemmilla ihmisillä hyvä lihaskunto ehkäisee kaatumisia ja mahdollistaa itsenäisen elämisen pidempään.


Mitä enemmän sen parempi!

Ihmisiä on tärkeää siis kannustaa pienimpäänkin muutokseen fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä, sillä kaikki toiminta fyysisen passiivisuuden yläpuolella on tärkeää kehomme luonnollisen toiminnan ylläpitämiseksi. Voidaankin todeta, että jo vähän liikkumista on hyväksi, mutta enempi on aina parempi.

Haluan kiittää Rikua mahdollisuudesta kirjoittaa ajatuksiani hänen mielenkiintoiseen blogiinsa. Odottelenkin jo innolla Rikun seuraavia tsemppaavia treenivinkkejä! Ja toivotan tsemppiä Kehon iän laskemisessa!

Liikuttavin terveisin,

Arto Pesola


Vierailijakirjoittaja Arto Pesola on Liikuntatieteiden kandidaatti, joka tekee gradua terveysliikunnan hyöty- ja arkipassiivisuuden haittavaikutuksista ("Patterns of daily physical behavior: more exercise or less inactivity to prevent chronic diseases?"). Vankan urheilu- ja valmennustaustan (jääkiekko) omaava Arto työskentelee Trainer4You –ketjussa graafisena suunnittelijana oman yrityksensä kautta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti