A-P:n koulutusterveiset Lontoosta: Tarkoituksenmukaista liikettä

Terveisiä Isolta Kirkolta! Lontoon murre tehostaa upeita esityksiä kehon rakenteesta ja toiminnasta Performance Stability - koulutuksessa. Jälleen kerran koulun penkissä istuessani täytyi vain todeta, kuinka jotkut asiaan perehtyneet vain löytävät sen oleellisen tiedon eri asioista. Onneksi viisaampien ohjauksessa yksinkertaisempikin kykenee rakentamaan oman käsityksensä kehon tarkoituksenmukaisen nerokkaasta toiminnasta!

Kertaus on opintojen äiti!

Neljä loistavaa päivää tiedon lähteillä kiisivät kuin corvette moottoritiellä suoritus- ja toimintakykyä opiskellessa. Vaikka mielestäni panostinkin anatomian osaamiseen jo peruskoulutuksen aikana ja toista vuosikymmentä erilaisissa jatkokoulutuksissa, joutuu koulutuksissa silti lähes aina taipumaan osaamisen äärirajoille ja sen yli. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että tietotaitoa vain täytyy ylläpitää ja tyytyväisenä pysähtyminen tietää auttamatta osaamispääoman taantumista.

Vaivat tuppaavat uusiutuvan – mikä avuksi?

Kehon suorituskykyä, toimintakykyä sekä lihasvoiman ja venyvyyden yhteyttä vammojen uusimiseen on mitattu jo vuosikausia erilaisin testein. Varsinkaan vammoihin, jotka uusiutuvat ilman syytä ei vielä ole löydetty systemaattista ennaltaehkäisykeinoa voimaharjoittelusta tai liikkuvuuden lisäämisestä. Ongelma kuitenkin on monelle kuntoutujalle, liikkujalle ja huippu-urheilijalle enemmän kuin kiusallinen. Kauden alussa tullut pienikin vamma voi pilata koko kauden uusiutumalla kerta toisensa jälkeen. Yleensä pienestä vammasta kasvaa kaiken lisäksi joka kerralla astetta vakavampi haitta.

Optimoi kehosi käyttö!

Yksi erittäin tehokas keino näyttäisikin olevan kehon ja tuki- ja liikuntaelimistön toiminnan optimointi. Ei vain silmitöntä nousujohteista harjoittelua kivun sallimissa rajoissa, vaikka sitäkin tarvitaan, vaan lihasten käytön opettelua niin, että ne toimivat niiden oikeissa toiminnallisissa rooleissa. Niissä toiminnallisissa rooleissa, joissa niiden rakenne sekä ominaisuudet ovat parhaimmillaan.

Hermosto on kehon kontrollikeskus

Tällaisessa roolitukseltaan optimoidussa toiminnallisessa harjoittelussa itse asiassa päivitetään koneistomme ohjelmistoa. Päivitetyllä ohjelmistolla autonkin moottori on tehokkaampi ja usein taloudellisempi kasvaneesta tehosta huolimatta. Kyseessä on siis loppujen lopuksi hermoston ja hermotuksen kehittäminen perinteisen rakenteellisen (kuten auton kaasuttimen tai pakoputkiston vaihto tai koneen porauttaminen eli lihasmassan lisääminen) kehittämisen sijaan.

Veivaaminen ei auta, jos tehdään vääriä asioita

Esimerkkinä voidaan käyttää perinteistä selkä- ja vatsalihasten lihasvoiman ja kestävyyden lisäämistä alaselkäongelmien uusiutumisen ehkäisyksi. Joillakin, valitettavasti ei kovin monella, kyseiset harjoitteet lievittävät uusiutuvia ongelmia. Suurimmalla osalla em. harjoitukset eivät vaikuta ollenkaan, osalla jopa pahentavat tilannetta. Näyttäisikin siltä, kehon toiminnallisen liikkeen analysoinnin perusteella ohjatulla kehon hallintaa optimoivalla liikkeellä päästäänkin huomattavasti parempiin tuloksiin.

Opettamalla alaselän asennon hallinta eri liikkeissä ja tilanteissa voidaankin usein lievittää rakenteellistakin ylikuormitusta, jolloin uusiutumisherkkyys vähenee merkittävästi.

Oleellista onkin ymmärtää rakenteellinen erotusdiagnostiikka sekä toiminnallinen diagnostiikka ja näiden välinen yhteys, mutta siitä lisää ensi kerralla...

A-P Lindberg, Fysioterapeutti OMI Adv., MDT Cert., erikoistunut selän toimintaan ja terapeuttiseen harjoitteluun, Personal Trainer

Herää ajoissa – pääset vähemmällä!

Olen huono käymään hammaslääkärissä. Tai siis pelkään hammaslääkärin tuolia ihan julmetusti. Olen yksi niistä, jotka haaveilevat hammashoidoista nukutuksessa, mutta piheys voittaa pelkotilan. Tai lykkää ongelmaa eteenpäin. Siihen asti, että muita vaihtoehtoja ei ole kuin ryhtyä googlettamaan päivystävien hammaslääkäreiden yhteystietoja.

Legot kuntoon!

Pari vuotta sitten äitynyttä hammastani hoidettiin. Liian pitkälle päässyt karies oli porautunut hermojuureen saakka ja kipu oli sanoin kuvaamaton. Otin yhteyttä päivystävään, yksityiseen hammaslääkäriin ja pääsin pian hoitoon. Vaivat hävisivät puudutuksen myötä kokonaan, mutta juurihoidoissa sain käydä reilun puolikymmentä kertaa.

Viimeisellä, tai itse asiassa toiseksi viimeisellä kerralla, kun jynssättyyn monttuun laitettiin väliaikainen paikka, luulin päässeeni pälkähästä. Juhlistin hammashoitojen taittumista ja vähän muutakin kavereiden kanssa illallisella ja kuinka ollakaan puraisin jotain kovaa. Se taisi olla siemen tai joku vastaava. Kuului raks! Ja jokin painoi ientäni. Luulin ruoankappaleen menneen hampaiden väliin, muttei sieltä mitään löytynyt.

Viimeinen voitelu

Seuraavana päivänä menin ”viimeistä kertaa” vastaanotolle. Kävin hymy kasvoillani selinmakuulle ja vedin syvään henkeä. Se oli sitten siinä, ajattelin. Ja niinhän se olikin! Hammaslääkäri totesi heti leegolaatikkooni kurkatessaan: ”Sehän on sitten halki, poikki ja pinoon!”. ”Njiihn Mjhgä?”, kysyin suu täynnä pumpulia ja letkuja. ”No se hammas”, hammaslääkäri totesi. Eikä kuulemma auttanut muu kuin repiä hammas juurineen päivineen pois rivistöstä. Viereistä hammasta vähän porailtiin vielä kosmeettisista syistä ja sekin paikka mureni suuhun, autolle lekurireissulta kävellessäni.

No, asia unohtui ja elämä ilman kulmahammasta on sujunut lähes entiseen tapaan. Mitä nyt joskus jokin kurkkupastilli tai miniporkkana hampaanväliin takertuu. Hoidoissa en kuitenkaan ole viitsinyt asian takia käydä. En edes määräaikaishuolloissa, vaikka hammaslääkäriasemalta on useampaan kertaan oltu yhteydessä.

Lomalla sattuu ja tapahtuu! Tai ainakin sattuu...

Juuri päättynyt hiihtoloma tuli tarpeeseen. Töitä on tullut paiskittua urakalla, joten keho ja mieli kaipasivat hellyyttä ja huolenpitoa. Mutta kuinka ollakaan, niin olisi kaivannut hammaskalustokin – ja jo vähän aikaisemmin! Se suuhun murentunut paikka olisi ehkä kannattanut joskus uusituttaa. Tai ainakin käydä tarkastuksessa, kun siihen tarjottiin puhelimitse useita vaihtoehtoisia aikoja. Mutta ei! Tyhmästä päästä kärsi nyt koko kroppa, mieli ja perhekin.

Hammas kipeytyi tietenkin loman alettua ja äityi koko ajan pahemmaksi. Aluksi kipu kaikkosi Buranalla. Pian vaikutus lakkasi, ja oli vaihdettava Ibusaliin. Sillä pärjättiin muutama tunti, jonka jälkeen oli vaihdettava järeämpään kalustoon. Panacod vei kivun ja tajunkin joksikin aikaa. Sunnuntaipäivä kun oli, ajattelin sinnitteleväni arkeen ja halvempiin vastaanottohintoihin. Illalla ei enää panacodista ollut apua. Ei edes kahdesta. Ainoa helpotusta tuova hoito oli jääpala hampaiden välissä. Kun se oli sulanut suuhun, kipu äityi puolessa minuutissa sellaiseksi, että puoli päätä tuntui räjähtävän.

Jäätävä yö

Tuli nukkumaanmenoaika. Tai itse asiassa muu perhe oli painunut sänkyihinsä jo tunteja sitten. Telkkaristakin tuli enää pelkkiä tietovisoja ja zumba –mainoksia. Koetin ummistaa silmäni. Se onnistui aina jääpalan ajaksi, mutta sen sulettua, alkoi jomotus. Pistinkin nukkumaan jääpaloilla täytetyn ämpärin kanssa. Ne kuitenkin hupenivat nopeammin kun pakastinarkkumme kykeni uusia valmistamaan. Juoksin paniikissa ulos ja huidoin harjan varrella jääpuikkoja räystään alta. Keräsin tyytyväisenä jääpalaset ämpäriin ja menin jatkamaan unia. Nukahdinkin, mutta vasta klo 6:32. Ja vaimon herätyskello herätti meidät kahdeksan minuuttia myöhemmin...

Fiksu herää ajoissa!

Tyypillinen tarina suomalaisesta, jääräpäisestä ja mukamas (itsensä mielestä) urheasta miehestä, joka pärjää omillaan eikä apua kaipaa. Asioihin tartutaan ja apua pyydetään sitten, kun on jo liian myöhäistä. Eikö yhdestä kerrasta jo voisi oppia? Onko sen tosiasian tajuaminen liian vaikeaa, että heräämällä ajoissa, toimimalla ennaltaehkäisevästi ja tekemällä pieniä asioita oman hyvinvointinsa eteen jatkuvasti, voisi säästää vaivaa, rahaa ja paljon kipua!!

Ennaltaehkäisy ja suunnitelmallisuus hienojen termien takana

Puhutaan paljon varhain välittämisestä, työkyvyn johtamisesta ja strategisesta hyvinvointikumppanuudesta. Kaikessa ydinajatuksena on suunnitelmallinen, pitkäjänteinen ja ennaltaehkäisevä toiminta henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi. Hyvä juttu! Eteenpäin mennään. Puhe ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että on toimittava – ja nopeasti! Muuten sammutellaan taas tulipaloja, paikkaillaan haavoja ja kalkuloidaan sairauspoissaoloja.

Sairauspoissaolot aiheuttavat vuositasolla 25 miljardin euron loven työnantajien kukkaroon. Työhyvinvoinnin edistämiseen käytetään rahaa n. 2 miljardin euron verran samassa aikayksikössä. Se on kuitenkin vain ”kärpäsen kakka” verrattuna siihen, maksetaan sairauksien hoidosta, kuntoutuksesta sekä ”tulipalojen sammuttelusta”. Etenkin kuin varhaisella välittämisellä voitaisiin vaikuttaa myös ilmapiiriin, yritysimagoon, sitoutumiseen sekä henkilöstötuottavuuteen positiivisesti!

Herää ajoissa välittämään itsestäsi ja henkilöstöstäsi – niin minäkin aion tehdä!!

Yrittäjä – Älä lannistu!

Olen toiminut yrittäjänä vuodesta -98 lähtien. Vaihdoin vakkariduunin, turvallisuuden tunteen sekä kapean, mutta pitkän ”leivän” kaupungin työntekijänä turvattomaan yrittäjän vapauteen.

...pienemmät puut kestää paremmin tuulta!

Toiminimiyrittäjänä kaikki oli pientä: Toiminta, laskutus, huolet ja velvoitteet. Yrittäjyyttä sai harjoitella ”pumpulissa”, kunhan sai omat ja perheen kulut katetuksi. Toiminnan kasvaessa laskutus ja volyymi lisääntyivät, mutta huolien ja velvoitteiden määrä paisui ihan toista tahtia. Enää ei riittänytkään peiliin katselu ja omien menojen kattaminen. Piti huolehtia ensin muista, sitten vasta itsestään!

Isompi kaatuu korkeammalta!

Jotain on tullut saavutetuksi, mutta turpaankin on tullut useampaan otteeseen. Dramaattisin koukku osui suoraan kasvoihin, kun olin myymässä yritystäni "hyvään hintaan" ja odottelin kynä kädessä kauppakirjojen sekä soppareiden allekirjoittamista. Kun pöydän vastapuolelta todettiin konsernista tulleen edellispäivänä käskyn, että kaikki ostot ja kauppaneuvottelut oli jäädytettävä toistaiseksi, romahti maaperä altani hetkessä: ”lottovoittajan sijaan minusta tulikin hetkessä konkurssikypsä yrittäjä”.

Kauppojen raukeamisen lisäksi minulta kärysivät kesälomat ja seuraavana aamuyönä poljin fillarilla työmaalle ravintolasta kotiutuvia juhlijoita vastaan miettimään, minne voisi lähettää laskun ja mitä duuneja saisin akuutisti vireille keskellä heinäkuuta. Eikä riittänyt pelkästään itsestä huolehtiminen: Piti taata muidenkin työntekijöiden palkkojenmaksut, lomarahat sekä muut velvoitteet.

Voittajaksi kasvetaan, mutta vain oppimalla tappioista!

Dramaattisesta juonenkäänteestä on nyt aikaa muutama vuosi. Vaikka osuma jätti jälkensä nenänvarteen, on kentästä noustu rinta rottingilla. Ja vaikka osumia on tullut sen jälkeenkin, en vaihtaisi päivääkään pois yrittäjätaipaleeltani. Onnistumiset ovat antaneet ilon aiheita, mutta osumat ja vastoinkäymiset ovat olleet todellisia mittareita sekä kasvutekijöitä vaiherikkaalla yrittäjänurallani.

Sääli on sairautta!

En halua kerätä tarinallani sääliä enkä sympatiaa. Sen sijaan haluan kannustaa Sinua jatkamaan yrittämistä ja nousemaan yhä uudestaan vaikeuksista sekä vastoinkäymisistä huolimatta. Yrittäjäksi ei synnytä, ei valmistuta oppilaitoksista taikka perehdytä lukemalla. Niillä luodaan ainoastaan pohja oppimiselle. Yrittäjäksi opitaan yrittämällä; tekemällä, toimimalla, kokeilemalla – yrityksen ja erehdyksen kautta! Vain vastoinkäymisten kautta yrittäjästä voi kasvaa onnistuja - oman yritystoimintansa ”lottovoittaja”.

Haaveena virheistä oppiminen!

Mikä sitten on oma haaveeni yrittäjänurallani? Toivoisin tulevilta vuosilta etenkin onnistumisia, mutta haasteita ja vaikeitakin kysymyksiäkin kohtaan mielelläni. Toivon viisautta, oppia ja kehitystä terveyden sekä onnellisen perhe-elämän lisäksi. Niitä tuskin saan ruusun terälehdillä tanssahtelulla tai pilven reunalla istuskelulla. Ottamalla hallittuja riskejä, sijoittamalla resurssini fiksusti ja olemalla avoin uusille asioille jatkossakin voin varmasti nauttia yrittäjyydestä sekä tasapainoisesta ukottumisesta pitkälle tulevaisuuteen. Mutta vain silloin, jos olen tarpeeksi nöyrä oppimaan virheistäni... sekä jatkamaan yrittämistä!!