maanantai 19. marraskuuta 2012

Vuodeosasto vai viiden tähden hotelli?

Saavun painavine matkalaukkuineni hienon hotellin vastaanottoon. Täytän majoituskortin vuoroani palvelutiskille jonottaessa. Sen koittaessa saan avainkorttini ja opastuksen huoneeni sijainnista, aamiaisesta sekä saunavuoroista. Saan myös ohjeet kärryjen omatoimiseen noutamiseen matkalaukkujeni roudausta varten. Kahvikupposta kysyessäni saan ohjeet automaatin käyttöön sekä omatoimista maksun suorittamiseen sekä astioiden palauttamiseen. Hyvää palveluahan tuokin, mutta melko omatoimista silti.

Katastrofaalinen kanavaralli
Huoneeseen laukkuineni päästyäni rojahdan sängylle ja havaitsen tervetulotoivotuksen televisioruudussa. Ryhdyn selaamaan kanavia. Niistä löytyy vain murto-osa, ihan peruskanavista siis. Ei nelosta, ei subia eikä varsinkaan suosikkiani EuroSportia. Soitan toiveikkaana vastaanottoon ja kysyn apua. Saan neuvon kanavien automaattiseen uudelleenvirittämiseen ilman tulosta. Sama toistuu voivoi –harmittelujen kera seuraavalla soittoyrittämällä. Päätän luovuttaa – ihan omatoimisesti.

Aamupala sänkyyn, kiitos!
Sängyllä maatessani ajatukseni harhailevat ja päätyvät sairaalan vuodeosastolla viettämiini vuorokausiin. Vaikka keuhkokuumeen kanssa ei ole leikkimistä, on vointini ollut aina kohtuullisen hyvä korkeasta kuumeesta ja tulehdusarvoista huolimatta. Silti palvelu on ollut huippuluokkaa ja se on pelannut sänkyyn saakka oli kyse sitten lääkkeiden jakamisesta, ruokailuista, kahvittelusta, lakanoiden vaihtamisesta ja lähes peseytymisestä.

Passiivisuuteen kannustamista
Eikö olekin melko hullunkurista, että sairaala- ja terveyskeskusympyröissä valitetaan jatkuvasti kiireestä ja resurssien puutteista, mutta silti jokainen potilas, hyväkuntoinenkin, saa yksilöllisen palvelun vuoteeseensa saakka? Ja vaikka ääneen tunnustetaan resurssien riittämättömyys potilaiden fyysiseen aktivoimiseen, käytetään samanaikaisesti resursseja heidän fyysiseen passivoimiseensa. Kohtelu voittaa mennen tullen viiden tähden hotellien mainostaman yksilöllisen ja huolehtivan palvelukokemuksen.

Turha viisastella
Onko vika systeemissä, puutteellisissa resursseissa, asenteissa, osaamisessa vai missä lie? Absoluuttista totuutta ja toimivaa ratkaisumallia en edes yritä olla tarjoamassa. Haluan vain ihmetellä ääneen ja nostaa kissan pöydälle. Ja tuo karvakasa on tällä kertaa passivoiva sekä nurinkurisesti kanavoitu palvelukulttuuri!

Liike on lääke
Kun tiedetään vuodelevon ja liikkumattomuuden vaikutukset toiminta- ja suorituskykyyn, lihasvoimaan sekä aineenvaihduntaan (lihasvoiman menetys voi olla jopa 5 % vuorokaudessa, ensimmäisten viikkojen aikana), tulisi samalla ymmärtää pientenkin aktivoitumisten terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävä merkitys.

Hoitajien työpanosta tulisikin mielestäni suunnata sänkyyn passaamisen sijaan potilaiden aktivoimiseen yksilöllisten resurssien ja mahdollisuuksien rajoissa tietenkin. Joku kykenee muutamaan staattiseen jännitysharjoitukseen vuoteen pohjalla, toinen kävelee tuettuna käytävän poikki ja kolmas hyötyy omatoimisuuteen kannustamisesta ruokailujen ja kahvituokioiden vaatiessa ruokalaan siirtymistä sekä lääkkeiden edellyttäessä noutamista. Voisihan sitä varmasti järjestää myös yhteisiä, kuntoutus- ja taukoliikuntahenkisiä tuokioita potilaiden sosiaalisten suhteiden, ajankulun, omatoimisuuteen ohjaamisen sekä jatkokuntoutuksen näkökulmasta. Ja mikä olisikaan arvokkaampaa kuin neuvonta kotiutumiseen jälkeiseen kuntoutukseen sekä kuntoiluun!

Aktiivinen ja valmentava ote sairaanhoitoon
Uskon, että potilaat arvostaisivat aktivoivampaa ja valmennuksellisempaa terveydenhoitosysteemiä, kunhan sen hyödyt perustellaan motivoivasti. Onhan passiivisuuden välttäminen, pientenkin arkiliikuntaponnistusten sekä vapaa-ajan liikunnan vaikutukset terveyteen jo niin useilla tutkimuksilla todettu. Ja vieläpä kaikissa kuntoutuksen eri vaiheissa; ennaltaehkäisyssä, hoidossa, kuntoutuksessa sekä toimintakyvyn ylläpidossa. Liike on lääkettä, käytäthän sitä säännöllisesti!  

1 kommentti:

  1. Hyvä hyvä! Juuri näin, lisää aktivointia ja sama saisi jatkua yksityispuolella, kuka sellaista vuodeosaston jälkeen tarvitseekin.

    VastaaPoista